Viime aikoina maailmaa ovat ravistelleet erilaiset vaikeat tapahtumat, kuten Covid-19-pandemia sekä vuoden alkupuolella alkanut Ukrainan sota. Nämä tapahtumat ovat vaikuttaneet jokaisen ihmisen arkielämään jollakin tasolla, mutta myös yritykset ovat joutuneet niiden myllerryksen keskelle.
Yksi aloista, johon tapahtumat ovat vaikuttaneet paljon, on matkailu-, majoitus- ja ravintola-ala. Majoitusalan yritykset ovat joutuneet keksimään innovatiivisia ratkaisuja sekä kehittelemään uusia toimintatapoja pandemiasta johtuvien matkustusrajoituksien sekä kokoontumiskieltojen aikana. Ukrainan sota on aiheuttanut myös uudenlaisia haasteita yritysten toimintaympäristössä. Tapahtumat muokkaavat nopeasti toimintaympäristöä, ja se herättää yrityksissä tarpeen katsoa tarkemmin tulevaisuuteen ja ennakoida strategisesti enemmän kuin koskaan.
Tulevaisuudentutkimuksesta skenaariotyöskentelyyn
Kun tiedostamme erilaisia kehityssuuntia sekä skenaarioita siitä, miltä maailma voi tulevaisuudessa näyttää, auttaa se meitä tekemään valintoja nykyhetkessä sekä kertoo suunnan, mihin haluamme jatkossa mennä. Nykyhetken tapahtumat, trendit ja signaalit kertovat meille tärkeää tietoa, mihin suuntaan kehitys on menossa, ja näitä tutkimalla saadaan merkittävää strategista tietoa auttamaan yritysten ennakointia. Tulevaan voidaan itse vaikuttaa omien tekojen sekä päätöksien avulla, ja kysymys onkin lähinnä, mihin suuntaan sitä lähdetään kävelemään. (Rubin 2014.)
Skenaariotyöskentelyn avulla pystytään muovaamaan kerätty tieto jäsennettyyn muotoon, mikä auttaa hahmottamaan paremmin tulevaisuutta. Skenaariot ovat loistava työkalu strategiseen ennakointiin yrityksien sisällä ja paras tulos saadaan, kun keskitytään kyseessä olevan yrityksen omiin strategisiin tarpeisiin. (Rubin 2004.)
Etelä-Karjalan majoitustoiminnan muutoksen ajurit
MINT-hankkeen (LAB 2022) kanssa yhteistyönä toteutettu opinnäytetyötutkimus pyrki etsimään Etelä-Karjalan majoitusalalta näitä tulevaisuuden muovaavia tekijöitä ja kehittämään toivottavan sekä uhkaavan skenaarion alueen tulevaisuudesta vuonna 2026. Tutkimuksessa käytettiin ensin PESTE-analyysia keräämään tietoa toimintaympäristöstä, minkä jälkeen skenaariot luotiin käyttäen skenaariotaulukkomenetelmää. (Tiainen 2022.)
Muutosta ohjaavia tekijöitä löydettiin paljon ympäristön eri osa-alueilta. Venäläisten vapaa-ajan matkustajien häviäminen, matkustusrajoituksen poistuminen, lentoliikenteen sulkeminen Venäjän yllä ja vetovoimaisuuden kärsiminen Etelä-Karjalan sijainnin vuoksi sodan aikana ovat kaikki asioita, jotka havaittiin alueella muutosta ajaviksi poliittisiksi tekijöiksi. Taloudellisesta näkökulmasta kustannusten nousu, alan osittainen työpula ja resurssien tiukentuminen ohjaavat tulevaa.
Muutostekijöitä etsittiin myös sosiaalisesta näkökulmasta, jolloin havaittiin kotimaanmatkailun innon hiipumista sekä arvojen muutoksia asiakkaissa, kuten elämyksellisten kokemusten ja laadukkaamman palvelun tarpeen nousu. Teknologiankin piiristä huomattiin muutosajureita, kuten itsepalvelun jatkuva lisääntyminen, käteisen häviäminen sekä verkkopalveluiden tärkeys. Myös ilmastonmuutos, kiertotalouden hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden maksimointi sähköhintojen ja vastuullisten arvojen noustessa nähtiin tulevaisuuden suunnittelussa tärkeinä tekijöinä. (Tiainen 2022.)
Lopputuloksena valmistui kaksi skenaariota (Linkki 1) alueen majoitusalan tulevaisuudesta. Tarinalliset skenaariot edustavat dystopista eli uhkakuvaa ja utopista eli ihannekuvaa alueen majoitusalan tilasta vuonna 2026.
Kirjoittajat
Nea Tiainen on LAB-ammattikorkeakoulun restonomiopiskelija.
Elsa Melkko toimii MINT-projektin projektipäällikkönä ja TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
LAB. 2022. MINT – Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen. Hanke. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mint-etela-karjalan-pienten-kuntien-innovaatio-ja-kokeiluekosysteemin-kehittaminen
pch.vector. 2022. Tiny female character changing career direction. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa rajoitetusti https://www.freepik.com/free-vector/tiny-female-character-changing-career-direction_19216934.htm#query=future&position=20&from_view=search&track=sph
Rubin, A. 2004. Skenaarion käsitteestä. TOPI-tulevaisuudentutkimuskeskus. Viitattu. 10.12.2022 Saatavissa https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaarioajattelu-tulevaisuudentutkimuksessa/skenaarion-kasitteesta/
Rubin, A. 2014. Skenaariotyöskentely tulevaisuuksientutkimuksessa. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://metodix.fi/2015/01/31/skenaariotyoskentely-tulevaisuuksientutkimuksessa/#Skenaariomenetelm%C3%A4%20ty%C3%B6kaluna
Tiainen, N. 2022. Etelä-Karjalan alueen majoitustoiminnan tulevaisuuden näkymät vuonna 2026 Covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan 2022 valossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutus. Viitattu 10.12.2022 Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/786009/Tiainen_Nea.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Linkit
Linkki 1. Tiainen, N. 2022. Skenaario 1 ja Skenaario 2. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://www.canva.com/design/DAFS5P_RYds/VthmDWx-2HLJhtj0yX-eug/view?utm_content=DAFS5P_RYds&utm_campaign=designshare&utm_medium=link2&utm_source=sharebutton#1
