Chaplinin Nykyaika-elokuvan liukuhihnakohtaus, jossa kulkuri työskentelee epäinhimillisissä työoloissa päätyen lopulta suuren tehdaskoneen nielaisemaksi, lienee monelle tuttu. 1930-luvulla ilmestyneen elokuvan on tulkittu olevan kriittinen kannanotto yhteiskunnan teollistumiselle, jota osaltaan leimasivat suuri lama ja massatyöttömyys (Robinson 2004).
Murroksessa piilee mahdollisuus
Vajaa sata vuotta elokuvan ilmestymisen jälkeen elämme jälleen murrosaikaa, jolle on ominaista muun muassa nopea digitalisoituminen ja globalisaatio (Rubin 2004). Vääjäämättä käsillä oleva muutos vaikuttaa myös työhön. Perinteiset työtehtävät ja työssä tarvittavat taidot on määriteltävä uudelleen. Myös työvoiman suuri liikkuvuus (WEF 2018) ja Suomessa suurten ikäluokkien eläköityminen asettavat tulevaisuuden työlle omat haasteensa. Muutoksessa piilee kuitenkin myös mahdollisuus. Robotisaatio ja massatyöttömyys dystopioiden sijaan tulevaisuuden työ voi olla tekijälleen entistä merkityksellisempää, joustavampaa ja kokeilevampaa (Sitra 2011).
Muuttuvan työn rytmi
Vanhojen töiden kadotessa ja uusien syntyessä sekä työympäristöjen ja työtehtävien muuttuessa myös työn äänet muuttuvat. Maatalousyhteiskunnan äänimaisema on helppo kuvitella selvästi erilaiseksi kuin teollisuusyhteiskunnan. Raskaan teollisuuden äänimaiseman on katsottu osaltaan johtaneen jopa uuden musiikin tyylilajin, heavy metallin, syntyyn 1960-luvulla (Harrison 2010, 145).
Äänimaisemien muutos sinänsä ei ole tavatonta. Katoavien äänimaisemien tallentaminen tuleville sukupolville voidaankin nähdä osana arvokasta historiankirjoitusta (Leiwo 2016). Siinä missä äänimaisemia voi hyödyntää historian tutkimuksessa, voi niiden avulla pohtia myös tulevaisuutta. Millaiselta työympäristö mahtaa kuulostaa kymmenen, entäpä 50 vuoden päästä? Kuullaanko tehdasympäristössä vielä trukin moottorin hurinaa ihmisäänistä puhumattakaan? Millainen on tulevaisuuden työn rytmi, leppoisa valssi, hektinen tekno vai jotain aivan muuta?
Inhimillisyys on valttia
TUTU-verstas-hankkeen työpajojen yhtenä tavoitteena on tarjota osallistujilleen työkaluja toisenlaisten tulevaisuuskuvien luomiseen. Näin osallistujat voivat paitsi hahmottaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia myös aktiivisesti toimia toivottavan tulevaisuuden saavuttamiseksi. Jokaisen työpajan alussa virittäydytään tulevaisuustaajuudelle kuuntelemalla tiettyyn teemaan liittyvä tulevaisuuden äänimaisema. Tehdastyön rytmejä nyt ja tulevaisuudessa kuunnellaan kolmannessa työpajassa. Linkki Tulevaisuuden työ -äänimaisemaan.
Tulevaisuusajattelija Perttu Pölönen nostaa esiin kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys sellaisten inhimillisten taitojen, kuten empatian, luovuuden ja mielikuvituksen, merkityksen (Pölönen 2019). Ehkäpä näitä taitoja opiskellaan myös tulevaisuuden korkeakouluissa? Varmaa on, että empatialle ja luovuudelle on tilausta työelämässä jo nyt.
Ihmisillä on kyky uudistua, kun tarjolla on vääjäämättömän tulevaisuuden sijaan vaihtoehtoisten tulevaisuuksien joukko. Tulevaisuusajattelu luokin parhaimmillaan toivoa. Toivoa tarjoaa myös Nykyaika. Vaikka kulkurilla on Chaplinin elokuvassa vaikeuksia sopeutua yhteiskunnalliseen murrokseen, suuntaa elokuvan päähenkilö lopussa askeleensa toiveikkaasti kohti aamunkoittoa.
Kirjoittaja
Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana TUTU-verstas hankkeessa. Hän on kiinnostunut äänimaisemien taltioinnista ja elinikäisestä oppimisesta.
Lähteet
Harrison, L. M. 2010. Factory Music: How the Industrial Geography and Working-Class Environment of Post-War Birmingham Fostered the Birth of Heavy Metal. Journal of Social History. Vol 44(1), 145–158. Viitattu 31.12.2021. Saatavissa https://doi.org/10.1353/jsh.2010.0015
Kroon, J. 2015. Grayscale Photo of Road. Pexels. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/grayscale-photo-of-road-1038935/
Leiwo, H. 2016. Äänimaisemat katoavat – tallenna ympäristösi ääniä tänään! Yle Uutiset. Viitattu 31.12.2021. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-9029994
MustangJoe. 2016. Vaihteet Hampaat Kone Koneisto. Pixabay. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-1236578/
Pölönen, P. 2019. Tulevaisuuden lukujärjestys. Keuruu: Otava.
Robinson, D. 2004. Filming Modern Times. Charlie Chaplin. Viitattu 31.12.2021. Saatavissa https://www.charliechaplin.com/en/articles/6-Filming-Modern-Times
Rubin, A. 2004. Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 31.12.2021. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/perusteet/massakulttuurin-kriisi-ja-tulkinnan-moninaisuus/kohti-verkostojen-yhteiskuntaa/
Sitra. 2011. Tulevaisuuden työ. Viitattu 31.12.2021. Saatavissa https://www.sitra.fi/aiheet/uusi-tyo/
WEF. 2018. White Paper Eight Futures of Work Scenarios and their Implications. Geneve, Sveitsi: World economic forum. Viitattu 31.12.2021. Saatavissa https://www3.weforum.org/docs/WEF_FOW_Eight_Futures.pdf
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. TUTU-verstas. Projekti. Viitattu 5.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tutu-verstas
Linkki 2. Hanna-Mari. 2022. Tulevaisuuden työ -äänimaisema. Soundcloud. Viitattu 31.1.2022. Saatavissa https://soundcloud.com/hanna-suutari-656746097/03-future-work?si=3cb2b06547814d1db978a0d64a10df6f&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
