Tulkki terveydenhoitajan apuna

Terveydenhoitajan työssä tulee väistämättä eteen tilanteita, joissa asiakkaalla ja ammattilaisella ei ole yhteistä kieltä. Väestörakenne muuttuu koko ajan kansainvälisemmäksi, ja vuonna 2022 suomessa asuvien vieraskielisten määrä kasvoi enemmän kuin 40 vuoteen (Tilastokeskus 2023).

Suomessa asioimistulkkauksen tarve on kasvanut tasaisesti viimeiset 30 vuotta. Alueellisten tulkkikeskusten järjestelmän kehittäminen alkoi jo 1990-luvun alkupuolella, kun ammattitaitoisten tulkkien tarve kasvoi pakolaisryhmien myötä. Tulkkikeskusten tehtävä on tarjota ammatillista tulkkausta viranomaisille, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kanssa. (Salo 2007.)

Vaikka tulkkikeskuksilla on jo muutaman vuosikymmenen pituinen historia, ei tulkin ammattinimikettä ole Suomessa suojattu. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi tarjota tulkkauspalveluita ilman riittävää koulutusta tai todellista tulkkaustaitoa. (Karinen ym. 2020.) Viranomaisella, eli tulkin tilaajalla, on vastuu ammattitaitoisen tulkin tilaamisesta (Salo 2007).

Suomen lainsäädäntö turvaa vieraskielisten oikeuden saada palveluita omalla kielellään eikä tulkkaamisesta saa tulla asiakkaalle kuluja (Aho ym. 2017). Myös ammattilaisella on oikeus, oman oikeusturvansakin vuoksi, keskustella asiakkaan kanssa mahdollisesti vaikeitakin asioita omalla äidinkielellä (Mylläri ym. 2021).

Mitä terveydenhoitajan tulisi tietää tulkkaamisesta?

Tulkin varaaminen on ammattilaisen, kuten terveydenhoitajan vastuulla. Tulkiksi ei sovellu asiakkaan omainen, puoliso, lapsi, sukulainen tai ystävä. Tulkkia varatessa on hyvä ottaa huomioon myös kulttuurisia seikkoja. Naisasiakkaan kanssa samaa sukupuolta oleva tulkki on varmempi valinta, jos asia koskee esimerkiksi gynekologista vaivaa. (Jokinen ym. 2017.)

Tulkkivälitteiseen työskentelyyn kannattaa varata aina kaksinkertainen aika tulkkausmenetelmästä riippumatta. Asiakkaan nimi kannattaa kertoa tulkkia varatessa, jotta tämä voi kieltäytyä tehtävästä, mikäli on jäävi tulkkaamaan asiakkaalle. (THL 2022.) Koulutettu ja tulkin ammattisäännöstöä noudattava tulkki ei toimi tulkkina, mikäli asiakas on hänelle ennestään tuttu (SKTL 2021).

Sanattoman viestinnän tärkeys korostuu tulkkivälitteisessä työskentelyssä lasten kanssa. Terveydenhoitajan tulee olla aktiivisesti kontaktissa lapseen, jotta lapsi tietää keskustelevansa nimenomaan terveydenhoitajan kanssa. Lapset, kuten aikuisetkin, ovat kykeneväisiä tulkkivälitteiseen työskentelyyn. (Nilsen 2013.)

Mielenterveysasioihin liittyvissä tulkkauksissa on hyvä ottaa huomioon kulttuuriset ja kielelliset erot. Psyykkistä oireilua saatetaan kuvata kielikuvin tai erilaisina fyysisinä oireina, eikä kaikille käsitteille, kuten “masennus”, ole kaikissa kielissä omaa erillistä sanaa. Mielenterveystulkkauksessa korostuu tulkin ammattitaito sekä hyvä yhteistyö työntekijöiden ja asiakkaan välillä. Mikäli hoitokontakti on pidempi, on suotavaa, että tulkki pysyisi samana hoidon aikana. (Mylläri ym. 2021.)

Väestörakenteen yhä muuttuessa on odotettavissa, että tulkkien käyttö arkipäiväistyy. Vieraskielisten asiakkaiden kanssa tulkki on tärkeä toimija hyvän asiakassuhteen luomisessa. Tulkki on puolueeton ammattilainen, jonka tehtävä on olla sekä asiakkaan että terveydenhoitajan apuna.

Lähteet

Aho, S., Göransson, N., Kolehmainen, M., Pakkanen, S., Rautiainen, H., Salo, A., Viljanen, T., Kalliokoski, M., Marjeta, N., Salminen, J., Vihtari ,J., Vuorenmaa, A. & Vähäpesola, J. 2017. Asiakkuus tulkkauksessa. Teoksessa Ollila, S. (toim.) 2017. Tulkkaus terveydenhuollossa: ”Lähtökohtana asiakkaan ymmärrys” Tutkimusraportti Vaasa: Vaasan yliopisto. Vaasan yliopiston raportteja 2. 7. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926109

Jokinen, F., Hakala, N., Olin, P., Talvitie, S., Teljosuo, K., & Trogen, A. 2017. Tieto-taidot tulkkauksessa (Vaasa). Teoksessa Ollila, S. (toim.) 2017. Tulkkaus terveydenhuollossa: ”Lähtökohtana asiakkaan ymmärrys” Tutkimusraportti Vaasa: Vaasan yliopisto. Vaasan yliopiston raportteja 2. 64. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061926109

Karinen, R., Luukkonen, T., Jauhola, L. & Määttä, S. 2020. Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta. Työ ja elinkeinoministeriö. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-556-0

Mylläri, A-R., Solin, P, Tsavro, E., Mäkiranta, S., Haavikko, A., Holm, H., Aho, M., Hossaini, A. & Mäki-Opas, J. 2021. Mielenterveystulkkaus eroaa perinteisestä tulkkauksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 20/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-651-0

Nilsen, A. 2013. Exploring interpreting for young children. The International Journal of Translation and Interpreting Research. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa DOI: 10.12807/ti.105202.2013.a02

Salo, J. 2007. Asioimistulkkauksella yhdenvertaisuutta. Lääketieteen aikakauskirja Duodecim 2007;123(4):493–4. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo96305

SKTL. 2021. Asioimistulkin ammattisäännöstö 2021. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tyokalupakki-ammattilaiselle-ja-/asioimistulkinammattisaannosto21/

THL. 2022. Yhteinen kieli löytyy tulkin avulla- myös mielenterveystyössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301112426

Tilastokeskus. 2023. Vieraskielisten määrä kasvoi lähes 38 000 henkilöllä. Viitattu 4.9.2023. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cl8lprraorrr20dut5a0tywm5