Elämässä voi joskus tuntua olevan kohtuuttomasti haasteita: ihmissuhteet takkuilevat, opinnot eivät suju tai työura ei etene haluttuun suuntaan. Menestyminen tuntuu kaukaiselta haaveelta, vaikka itsessä löytyisi paljonkin potentiaalia. Tällöin kyse voi olla tunneälyn vajeesta. Yleinen älykkyys on menestymisen kannalta tärkeää, mutta ainakin vähintään yhtä tärkeää on tunneäly.
Mikä ihmeen tunneäly?
Tunneälyn suurimpana tavoitteena voidaan pitää tasapainoa (kuva 2). Keskeistä on irtautua äärimmäisistä reaktioista ja tunteista. Golemanin (2000, 65–66) mukaan tunneäly voidaan luokitella viiteen kategoriaan. Ne ovat yksinkertaistettuina empatia, tunteiden hallinta, vuorovaikutustaidot, motivaatio sekä tunteiden tiedostaminen (Kaisanlahti 2022, 7).
![[Alt-teksti: Kaavakuva, joka koostuu kuudesta pallosta. Keskellä olevassa suurimmassa pallossa lukee tunneäly. Sen ympärillä olevat tunneälyn osa-alueet ovat tunteiden hallinta, vuorovaikutustaidot, motivaatio, tunteiden tiedostaminen ja empatia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/06/417_2022_Tunnealy-vaikuttaa-elamassa-ja-tyossa-menestymiseen_2-1024x512.jpg)
Tunneälykäs ihminen ei ole tunteidensa vietävissä, vaan osaa tunnistaa omia tunteitaan ja käsitellä niitä rakentavasti. Tällainen henkilö pystyy ikään kuin tarkastelemaan itseään ulkopuolisen silmin, jolloin omaa käyttäytymistään on mahdollista muuttaa tilanteen mukaan. Sitä sanotaan tunteiden tiedostamiseksi. Tunteiden hallinta on kykyä vapautua hermoilusta, masennuksesta ja ärtymyksestä. Tällöin toipuu nopeammin myös pettymyksistä ja vastoinkäymisistä.
Mikäli tunteita ei hallita, ihminen joutuu jatkuvasti taistelemaan negatiivisia tunteita vastaan. Tunteiden hallinta on sidoksissa ihmisen yleiseen mielialaan ja elämänasenteeseen. Harva pääsee kovin pitkälle yksin, joten vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä eli taito kuunnella toista ja esittää omia ajatuksia rakentavasti. Motivaatio on hyvinkin keskeinen tekijä siinä, kuinka valmiita olemme panostamaan johonkin tekemiseen ja annammeko me sille kaikkemme. Empaattisuus tarkoittaa muiden tunteiden havaitsemista ja ymmärtämistä. Empaattinen ihminen pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan, olemaan aidosti kiinnostunut toisen tarpeista ja toiveista. (Goleman 2000, 65−66.)
Asenteella on keskeinen rooli tunneälyssä. Osaamistaan voi ajatella kahdella eri tavalla, muuttumattomuuden tai kasvun asenteesta käsin. Kasvun asenteessa ajatuksena on, että olivatpa lähtökohdat mitkä tahansa, voi omaa osaamistaan kehittää harjoittelun ja kokemuksen avulla. Muuttumattomuuden asenteessa ihminen ajattelee ominaisuuksiensa olevan muuttumattomia ja siksi jo valmiita ominaisuuksia. (Dweck 2022, 21−31.)
Tunneälyä voi kehittää. Harjoittelu tekee siinäkin mestarin. Ihminen määrittelee itse tulevaisuuden minänsä. Tärkeintä on tunnistaa ja tunnustaa itselleen mahdolliset tunneälyn puutteet ja alkaa kehittää niitä. Tunteet kuuluvat myös työpaikoille ja johtajuuteen. Työelämän muuttuessa tunneälykäs johtaminen saanee entistä vahvempaa jalansijaa erilaisissa työyhteisöissä. Se voi olla tie organisaatioiden menestymiseen (Kaisanlahti 2022, 41).
Kirjoittajat
Elina Kaisanlahti valmistuu kesällä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi (AMK).
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Dweck, C. 2022. Mindset – Menestymisen psykologia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Viisas Elämä.
geralt. 2019. Altmann, G. Sydän, mielen, tunneäly. Pixabay. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/syd%c3%a4n-mielen-tunne%c3%a4ly-ekv-iq-4682756/
Goleman, D. 2000. Tunneäly – Lahjakkuuden koko kuva. 8. painos. Helsinki: Otava.
Kaisanlahti, E. 2022. Tunneälyn ja mielen johtamisen taitojen merkitys esimiestyössä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615821
