Yritysten toimintaympäristön muuttuessa ravistellaan samalla työkulttuuria. Automaatio, tekoäly ja virtuaalisuus lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla luoden uusia haasteita johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Jatkossa esihenkilöt eivät pysty olemaan kaikesta tietäviä vastausautomaatteja, vaan heidän tehtävänsä on tukea ja sparrata henkilöstöä ja mahdollistaa heille onnistuminen ja kasvu omassa työssään.
Jatkuvassa muutoksessa ei enää yksittäisten henkilöiden osaaminen riitä, vaan jatkossa pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkien työntekijöiden taidot ja osaamiset (Ristikangas ym. 2021, 13). Valmentavan johtamisen keskiössä ovat ihmiset. Valmentava johtaminen on aina vuorovaikutussuhde, jossa pyritään kasvattamaan henkilöiden vastuunottoa itsenäiseen päätöksentekoon ja kokonaisvaltaisen ajatteluun sekä kehittymään ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä. (Soback 2021, 10.)
Kysymykset ‒ keskeinen työkalu
Kysymykset ovat valmentavan johtamisen perustyökalu. Niissä korostuvat avoimet ja oivalluttavat kysymykset, jotka ovat valmentamisen kannalta olennaisia. Kysymyksillä aktivoidaan henkilöiden oman ajattelun kehittymistä ja herätetään heidän tietoisuuttaan itsestä, omasta toiminnasta ja tavoitteista sekä tuetaan henkilöiden omaa kehittymistä. (Soback 2021.) Avoimilla ja oivalluttavilla kysymyksillä pyritään siihen, että ne laittavat toisen aidosti ajattelemaan ja pohtimaan asiaa. Avoimet kysymykset alkavat usein kysymyssanoilla, esimerkiksi ”mitä”, ”milloin”, ”miten” ja ”missä”, jolloin kysymyksiin ei voi vastata kyllä tai ei, vaan niihin vastaaminen edellyttää syvempää ajattelua. Hyvä, oivalluttava kysymys on sellainen, että henkilön on mietittävä hetken aikaa, ennen kuin hän pystyy siihen vastaamaan. Kysymyksillä on havaittu olevan hyötyjä myös oppimisen näkökulmasta: kysymykset auttavat oppimaan oivalluksen kautta ja samalla ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. (Ristikangas & Ristikangas 2013, 111; Ristikangas & Grünbaum 2013.)
Kuva 2. Etenkin avoimet ja oivalluttavat kysymykset, kuten mitä, miten ja missä, ovat eduksi. (Qimono 2016)
Saastamoinen (2022) tutki opinnäytetyössään esihenkilön kehittymistä valmentavassa johtamisessa. Havaintojen pohjalta voidaan todeta, että kysymysten lisäksi aktiivinen kuuntelu, läsnäolo ja turvallisen ympäristön luominen ovat asioita, joita harjoittelemalla esihenkilö voi kasvattaa omaa osaamistaan valmentavassa johtamisessa. Myös taito tunnistaa ja nostaa esille pinnan alla olevia toiveita, tarpeita, huolenaiheita ja arvoja vaatii usein harjoittelua. Taitojen harjoittelulle oivallisia tapahtumia ovat kahdenkeskiset vuorovaikutustilanteet, joille on varattu riittävästi aikaa.
Kirjoittajat
Esa Saastamoinen on valmistumassa tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden ja logistiikan koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
geralt. 2015. Altmann, G. Hallitus, koulutus, kouluttaja. Pixabay. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/hallitus-koulutus-kouluttaja-784363/
Qimono. 2016. Kysymysmerkki, kysymys, pino, symboli. Pixabay. Viitattu 3.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/question-mark-question-pile-symbol-1495858/
Ristikangas, M. & Grünbaum, L. 2013. Valmentava esimies. Helsinki: Alma Talent.
Ristikangas, M., Lönnroth, A., Ristikangas, V. & Ristikangas, V. 2021. Valmentava tiimin johtaminen. Helsinki: Alma Talent.
Ristikangas, M. & Ristikangas, V. 2013. Valmentava johtajuus. Helsinki: WSOYpro.
Saastamoinen, E. 2022. Valmentavan johtamisen kehittyminen tuotannon esihenkilön tehtävissä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214896
Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus. 3. painos. Helsinki: Basam Books.
