Suomessa noin 6 prosenttia lapsista suorittaa hoivatehtäviä tai avustaa perheenjäsenensä hoivassa päivittäin tai viikoittain (Nenonen ym. 2020). Hoivan tarve voi johtua hoivattavan psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta, päihdeongelmasta tai terveydellisistä syistä. Nuoret hoivaajat joutuvat suorittamaan tehtäviä, jotka kuuluisivat hoiva-alan ammattilaisille; he saattavat joutua huolehtimaan läheisen lääkehoidosta tai avustamaan peseytymisessä. (Becker & Sempik 2019.)
Hoivavastuu vaikuttaa nuorten hoivaajien hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja sosiaaliseen elämään. Hoivatehtävät voivat viedä suuren osan nuoren vapaa-ajasta, opiskelu voi kärsiä ja koulumenestys saattaa olla ikätovereita heikompi. Koulu-uupumus sekä luvattomat poissaolot ovat yleisiä nuorilla hoivaajilla (Joseph ym. 2020; Nenonen ym. 2020.) Jopa 45 prosentilla nuorista hoivaajista esiintyy ahdistusta, masennusta tai syömishäiriöitä. (Becker & Sempik, 2019).
Tutkimusten mukaan lääkärit, opettajat ja sote-alan ammattilaiset kokevat nuorten hoivaajien tunnistamisen ja heidän avuntarpeensa ymmärtämisen vaikeaksi. Nuoret hoivaajat tulisi tuoda paremmin ihmisten tietoisuuteen, jotta he tulevat tunnistetuiksi ja autetuiksi. (Thomas ym. 2003, Kaskenluoman & Turusen 2021, 11 mukaan.)
Opas nuoren hoivaajan tunnistamiseksi ja tukemiseksi
Opinnäytetyönä (Mäkelä 2023) valmistunut opas voi toimia opettajan, terveydenhoitajan tai esimerkiksi päiväkodin työntekijän perehdytysmateriaalina tai keskustelun tukena nuorten hoivaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Opas on tiivis tietopaketti nuorten hoivaajien laillisesta asemasta, hoivaajan asemasta omassa perheessä sekä hoivavastuun vaikutuksista nuoren hoivaajan elämään. Näiden teemojen kautta sote-alan ammattilaisten on helpompi ymmärtää, kuinka moniin elämän osa-alueisiin nuoren hoivaajan hoivavastuu vaikuttaa. Nuorten hoivaajien tunnistamisen avuksi tarvittaisiin kartoitustapa, joka olisi käytössä Suomessa valtakunnallisesti. (Mäkelä 2023, 2, 29.)
Varhaisen puuttumisen tärkeys
Suomessa nuorten hoivaajien tunnistus tapahtuu usein kouluterveyskyselyn avulla. Mikäli kouluterveyshuollon tuki ei ole riittävää, koulututerveydenhuollon tehtävä on ohjata opiskelija muun avun piiriin. Kouluterveydenhuollon on tärkeää ohjaamisen lisäksi seurata tilannetta ja varmistaa, että palvelu toteutuu. (Hietanen-Peltola ym. 2019.)
Tukea tulisi tarjota lapselle tai nuorelle välittömästi, kun huoli hänen hyvinvoinnistaan herää. Varhaisen puuttumisen tärkeyttä perustellaan usein taloudellisilla syillä, lasten ja nuorten syrjäytyminen aiheuttaa suurempia kustannuksia yhteiskunnalle kuin varhainen puuttuminen tai ennaltaehkäisevä työ. Kustannustehokkuutta tärkeämpi syy varhaiselle puuttumiselle tulisi olla inhimillisten tragedioiden ennaltaehkäisy; jokaisella nuorella hoivaajalla on laillinen oikeus saada tarvitsemaansa apua ja tukea. (Merikukka 2020, 91.)
Kirjoittajat
Pia Mäkelä on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Kari Malin työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sosionomikoulutuksessa.
Lähteet
Becker, S. & Sempik, J. 2019. Young Adult Carers: The Impact of Caring on Health and Education. Children & Society. Vol. 33 (4), 377─386. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/chso.12310
Hietanen-Peltola, M., Vaara, S., Hakulinen T. & Merikukka, M. 2019. Tuen järjestäminen ja yhteistyö kouluterveydenhuollossa – työn edellytyksissä kehitettävää. THL. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-376-2
Joseph, S., Sempik, J., Leu, A. & Becker, S. 2020. Young Carers Research, Practice and Policy: An Overview and Critical Perspective on Possible Future Directions. Adolescent Research Review. Vol. 5. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s40894-019-00119-9
Kaskenluoma, H. & Turunen, S. 2021. “Mie oon ollu ehkä semmonen niinku kameleontti” Viiden entisen nuoren hoivaajan identiteetin tarkastelu. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, psykologian ala. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20211018
Merikukka, M. 2021. Lapsuuden elinolojen yhteydet aikuisuuden hyvinvointiin. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti. Vol. 58, 101─105. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.101954
Mäkelä, P. 2023. Nuoret hoivaajat. Hoivavastuun vaikutukset nuoren hyvinvointiin ja koulutukseen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421050
Nenonen, T., Heino, M., Hedman, L. & Klemetti, R. 2020. Lapset ja nuoret perheenjäsenten hoivaajina. Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. THL. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-548-3
