Tunteiden säätely on avainasemassa henkisen hyvinvoinnin ylläpidossa ja parantamisessa, ja tämän merkitys korostuu etenkin hyvinvointimatkailussa. Hyvinvointimatkailu tarjoaa ainutlaatuisia keinoja oppia tunnesäätelyn tärkeitä taitoja rentouttavassa ympäristössä. Hyvinvointimatkailu yhdistääkin lomanvieton ja henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet edistäen samalla yksilön ja yhteisön terveyttä ja hyvinvointia.
Tunteiden synty ja niiden hallinta
Tunteet syntyvät ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Henkilön persoonallisuus ja tilanteiden havainnointitavat vaikuttavat siihen, koetaanko tilanne miellyttävänä vai epämiellyttävänä. Tunteiden säätelyyn ja tunnetyöhön keskittyminen on tärkeää, sillä nämä taidot auttavat meitä hallitsemaan reaktioitamme ja parantamaan elämänlaatuamme. Erityisesti hyvinvointikohteet, kuten spa-laitokset ja retriitit, tarjoavat ohjattuja harjoituksia, jotka opettavat käsittelemään tunteita terveellä tavalla. Tämä prosessi on elintärkeä, sillä se edistää henkistä kasvua ja kehitystä (Dwivedi & Harper 2004).
Meidän jokaisen elämä on täynnä tunteita, jotka ohjaavat toimintaamme ja ovat eloonjäämisemme kannalta keskeisiä. Nyky-yhteiskunnassa, jossa hyvinvointi ja mielenterveys ovat entistä keskeisemmissä rooleissa, on tullut yhä tärkeämmäksi ymmärtää ja hallita omia tunteitamme. Tämä pätee erityisesti hyvinvointimatkailussa, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia paitsi rentoutua ja uudistua, myös oppia tunnesäätelyn tärkeitä taitoja. Hyvinvointimatkailun kautta voi kokea prosesseja, jotka auttavat ymmärtämään ja käsittelemään tunteita, mikä parantaa elämänlaatua ja edistää kestävää hyvinvointia (Myllyviita 2022).
Ymmärrä tunteitasi
Matkalle lähtiessään ihminen usein haluaa päästä eroon stressistä ja ehkä tietämättään ottaa sen haltuunkin. Tämän lisäksi etsitään fyysistä ja henkistä hyvinvointia, mihin hyvinvointimatkailukohteet tarjoavat ihanteellisen ympäristön. Samalla matkailija oppii – tietoisesti tai tahtomattaan – tunteiden tunnistamista ja niiden asianmukaista käsittelyä, joka auttaa välttämään tunnekuohujen kielteisiä vaikutuksia ja stressiä sekä edistää pitkäaikaista hyvinvointia. Hyvinvointimatkailun ympärillä kiireinen nykyihminen voi nauttia rauhallisesta ympäristöstä ja asiantuntijoiden ohjauksesta hiljentyen omaan itseensä ja oppien tunteistaan. Tämä ei ainoastaan paranna yksilön elämänlaatua, vaan edistää myös yhteiskunnan terveyttä ja hyvinvointia laajemmin. Tulevaisuudessa hyvinvointimatkailun rooli korostunee entisestään, kun yhä useammat ihmiset etsivät keinoja selviytyä nopeasti muuttuvan maailman haasteista (Alcoe & Gajewski 2014).
Tunteisiin ja niiden ymmärtämiseen panostamisessa voisikin olla hyvä kehittämiskohde LABin tuleville hankkeille. Perinteisen tuotteistuksen sijasta tunnenäkökulma auttaisi vahvistamaan asiakassuhteita sekä tarjoaisi mielenkiintoisia tutkimuskohteita esimerkiksi XR Labiin.
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä.
Lähteet
Alcoe, J. & Gajewski, E. 2014. Emotional Health and Well-Being: Practical Mind Science. Dulles, VA: Mercury Learning & Information.
Dwivedi, N. K. & Harper, P. 2004. Promoting the Emotional Well Being of Children and Adolescents and Preventing their Mental Ill Health: A Handbook. London: Jessica Kingsley Publishers.
Myllyviita, K. 2022. Tunne tunteesi. Riika: Livonia Print.
pasja1000. 2018. Vanhempi, vanhukset, ihmiset, pari. Pixabay. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vanhempi-vanhukset-ihmiset-pari-3336451/
