Tupakoinnin lopettaminen – tärkeä askel sydänterveyden edistämisessä  

Tupakointi ei ole pelkästään haitallinen tapa, vaan merkittävä terveysriski, joka lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä ennenaikaisten kuolemien riskiä. Tupakoiva menettää keskimäärin kymmenen elinvuotta verrattuna tupakoimattomaan. Jos lopettaminen tapahtuu 40 ikävuoteen mennessä, menetettyjen elinvuosien määrä vähenee jopa 90 %. Lopettaminen kannattaa myös vanhemmalla iällä. (Laatikainen, 2022.)  

Sydänpotilaan tupakoinnin lopettaminen on yksi tehokkaimmista yksittäisistä keinoista parantaa sydänpotilaan ennustetta. Sydäninfarktin sairastaneilla lopettaminen vähentää uusiutumisriskiä ja kuolleisuutta jopa 50 %. Lisäksi veren hyytyminen vähenee, sydämen hapensaanti paranee ja valtimoiden seinät voivat paremmin. (Sydänliitto, 2022.) Tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeä osa yksilön terveyden edistämistä ja kansanterveyden parantamista. Tupakasta irtautuminen voi olla haastavaa, mutta oikeanlaisella tuella mahdollisuudet onnistumiseen kasvavat merkittävästi. (Käypä hoito, 2020.) Sydänpotilaan kohdalla muutoksen kiireellisyys voi olla suuri, esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen potilas on usein motivoitunut muuttamaan elintapojaan. (European Heart Journal, 2022.) 

Miten terveydenhuollon ammattilainen voisi tukea potilasta tässä muutoksessa?  

Motivoiva keskustelu on potilaslähtöinen vuorovaikutusmenetelmä, joka tukee ihmistä tekemään terveyttä edistäviä valintoja omista lähtökohdistaan käsin. Sen ydin on myötätuntoinen ja hyväksyvä asenne, joka auttaa potilasta löytämään omat sisäiset motiivinsa muutokselle. (Miller & Rollnick 2023.)  Perusmenetelminä käytetään avoimia kysymyksiä, joiden tarkoituksena on saada potilas ajattelemaan aktiivisesti sekä selvittää, mitä hän jo tietää, osaa ja miten toimii arjessa, sekä millaisia resursseja hänellä on. Haastattelussa keskeisiä periaatteita ovat empatian osoittaminen, uskon vahvistaminen potilaan muutoskykyyn, nykyisen ja tavoitellun tilan välisen ristiriidan käsitteleminen, motivointi muutokseen sekä väittelyn välttäminen. (Motivoiva keskustelu: käypä hoito –suositus, 2024.)  

Sydänpotilaan tupakoinnin lopettaminen voi herättää ristiriitaisia tunteita – pelkoa, epäuskoa, luopumisen surua. Sen sijaan, että terveydenhuollon ammattilainen korostaisi yksipuolisesti riskitekijöitä, motivoiva keskustelu keskittyy kuuntelemaan potilasta, reflektoimaan hänen näkemyksiään ja vahvistamaan hänen omaa haluaan muutokseen. Käypä hoito –suositus (2024) tupakoinnin lopettamisesta tarjoaa selkeän mallin, jonka avulla ammattilainen voi tukea potilasta muutoksessa. Malli koostuu viidestä vaihteesta; Kysy, Neuvo, Arvioi, Tue, Järjestä seuranta. (Tupakka ja nikotiiniriippuvuuden hoito: käypä hoito –suositus, 2024.)  

Kehittämistyönä prosessimalli työn tueksi  

  
Osana kardiologisen hoitotyön osaaja –koulutusta kehitettiin Orimattilan sote-keskukseen ohjausprosessi tupakoinnin lopettamiseen 5 A –mallin ja motivoivan haastattelun pohjalta. Tavoitteena oli tukea sydänpotilaita lopettamaan tupakointi, vähentää uusien sydäntapahtumien riskiä ja ehkäistä liitännäissairauksia. Aiemmin tupakoinnin lopettamiseen liittyvä ohjaus on toteutunut satunnaisesti, eikä siihen ole sisältynyt systemaattista jatkoseurantaa. 

Uusi prosessimalli tarjoaa yhtenäisen toimivan viitekehyksen, jonka avulla hoitajat voivat tarjota suunnitelmallista, tavoitteellista ja vaikuttavaa vieroitusohjausta potilaille. Lisäksi hoitajien tueksi laadittiin fraasit kirjaamista ja kysymyksiä varten. Mittaristot olivat jo olemassa potilastietojärjestelmässä. Näillä mittaristoilla kerätään tulevaisuudessa tietoa tupakkariippuvuuden asteesta, tupakointitavasta ja määrästä sekä tupakointi vuosista.  

Prosessimalli on otettu käyttöön Orimattilan sotekeskuksessa osana kehittämistyötä. Kehittämistehtävästä kerättiin suullista palautetta terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalta. Palautteen perusteella prosessia ja siihen liittyviä fraaseja pidettiin hyödyllisenä, laadukkaan ohjauksen tukena. Mallin koettiin helpottavan haastattelutilanteita ja tukevan ohjauksen yhtenäistä toteutusta. Kokemusten mukaan lääkärit ohjaavat potilaita tupakoinnin lopetusohjaukseen jonkin verran enemmän kuin hoitajat. Prosessimalli on helpottanut haastattelujen toteuttamista erityisesti valmiiden kysymyspohjien ansiosta. Potilaskontaktit on toistaiseksi toteutettu puhelimitse.  

Selkeä prosessimalli, valmiit fraasit ja mittaristo on todettu lisäävän työn tasalaatuisuutta, helpottavan ohjaustyötä sekä vahvistavan potilaan motivaatiota muutokseen. Tämänkaltainen ohjaus tukee potilaan omahoitoa että sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä edistäen näin kokonaisvaltaisesti terveyttä ja hyvinvointia. Mallia on otettu käyttöön kesästä 2025 lähtien.   

Lähteet:   

European Heart Journal. (2022). Favourable lifestyle changes 1 year after acute myocardial infarction. European Heart Journal, 45(Supplement_1), ehae666.1623. Viitattu 28.11.25. https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehac079.1623  

Laatikainen, T. (2022). Savullisen tupakoinnin aiheuttamat sairaudet. Teoksessa Tupakka & nikotiiniriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim. Artikkeli Duodecim Oppiportissa. Viitattu 28.10.25. Saatavissa https://www.oppiportti.fi   

Miller, W. R., & Rollnick, S. (2023). Motivational interviewing: Helping people change and grow (4. painos). Guilford Press. ISBN 978-1-4625-5279   

Suomalainen lääkäriseura Duodecim. (2025). Motivoiva haastattelu. Käypä hoito –suositus. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 26.10.25. Saatavissa www.kaypa.hoito.fi   

Suomalainen lääkäriseura Duodecim. (2024).  Tupakka ja nikotiiniriippuvuuden hoito. Käypä hoito –suositus. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 20.10.2025. Saatavilla osoitteessa  https://www.kaypahoito.fi   

Sydänliitto 2022. Tupakka ja sydän. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa osoitteesta https://sydan.fi/fakta/tupakka-ja-sydan-ja-verisuoniterveys/   

Käypä hoito. ( 2020). Tupakkariippuvuus ja vieroitushoidot. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.10.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi