Turvallisuudesta tulosta – yhdessä

Työssä ja työpaikoilla tulee väistämättä eteen pulmia, joita ei pystytä ratkaisemaan yksin. Yleensä asiat selviävät, kun kysytään apua kollegalta tai työyhteisöltä. Joku voi kuitenkin kokea tilanteessa niin suurta epävarmuutta, ettei yksinkertaisesti pysty pyytämään muilta apua. Voi syntyä pelko, että asiantuntijuus kyseenalaistetaan tai jopa työpaikka menetetään. Tällöin työn laatua ei saada parannettua, eikä kehitystä tapahdu työssä, sen tekijässä tai työyhteisössä. Kun sen sijaan uskalletaan kysyä ja sparrailla kollegoiden tai verkostojen kanssa, kaikki hyötyvät.

Psykologisen turvallisuuden merkitys

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa yhteistä käsitystä siitä, että ryhmässä on turvallista ottaa henkilökohtaisia riskejä ja olla oma itsensä ilman pelkoa naurunalaiseksi joutumisesta. Se näkyy vuorovaikutuksen avoimuutena: erilaiset mielipiteet, ideat ja ongelmat uskalletaan tuoda esiin, ja epäonnistumisiin sekä virheisiin suhtaudutaan hyväksyvästi, osana oppimista ja työtä. Turvallisessa työyhteisössä syntyy yhteistä oppimista. (Työturvallisuuslaitos 2025.)

Rinteen (2021, 68–69) mukaan psykologisen turvallisuuden edellytyksenä on, että työ raamitetaan oppimisprosessiksi, sillä ongelmien ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä. Yhteistyön kautta saavutetaan parempia tuloksia. Vaikka työn luonne vaatisi virheettömyyteen pyrkimistä, sosiaalinen riski tulisi silti uskaltaa ottaa esimerkiksi palautteen yhteydessä. Tällöinkin on tärkeää, ettei virheistä tuomita.

Työyhteisössä, jossa koetaan psykologista turvallisuutta, uskalletaan tuoda esiin uusia ideoita ja keskeneräisiä ajatuksia, epäröintiä sekä avuntarvetta – ilman pelkoa. Tällöin syntyy kokemus siitä, että on turvallista puhua ääneen ja tulla kuulluksi ja hyväksytyksi, mikä mahdollistaa myös haastavien asioiden käsittelyn ja ratkaisun. (Rinne 2021, 30–31, 80.)

Turvallisuuden tunteeseen pätevät samat perusperiaatteet paitsi työpaikoilla, myös lasten kanssa. Hurme ja Kyllönen (2025) kertovat, että turvallisuuden tunne mahdollistaa lasten oppimisen, myönteisen kehittymisen, osallisuuden ja luovuuden. Turvallisuus parantaa myös ilmapiiriä ja vähentää käytöshäiriöitä.

Yhteisöllisyys on taitoja ja tunnetta

Turvallisuuden tunne on tärkeä koko elämän ajan: lapsuudessa se on keskeinen hyvän lapsuuden edellytys, ja työelämässä se tukee sekä yksilön että organisaation kehittymistä. Kun ihminen kokee olonsa turvalliseksi, hän voi ajatella: ”minulla on kaikki hyvin, minä pärjään, harjoittelen, onnistun ja opin, niin yksilönä kuin osana yhteisöä”. Yhteisöllisyys on kaiken pohja, sillä yhteisöllinen toimintakulttuuri vahvistaa turvallisuutta. (Hurme & Kyllönen 2025, 11.)

Yhteisöllisyyden ainekset puolestaan ovat luottamus, avoin viestintä, vuorovaikutus ja osallistuminen (Opetushallitus 2025). Lisäksi tarvitaan erilaisia taitoja, kuten kaveri- ja työyhteisötaitoja. Samaiset taidot myös ehkäisevät esimerkiksi koulukiusaamista ja työpaikkakiusaamista. Kaveritaitoja voidaan harjoitella pienestä pitäen. Aikuisuuden kynnyksellä taidot muodostuvat osaksi työyhteisötaitoja.

Kun toisia ihmisiä kohdellaan reilusti ja kunnioittavasti vapaa-ajalla, koulussa ja työpaikalla, rakennetaan emotionaalista ja psykologista turvallisuutta. Yhteisöllisyys kasvaa sitä käytettäessä ja vaaliessa, joten sitä on luontevaa hyödyntää ja kehittää yhtä aikaa (Uunimäki 2025, 23).

Uunimäki (2025) teki opinnäytetyönään kehittämissuunnitelman Mannerheimin Lastensuojeluliiton Someron paikallisyhdistyksen kesäpuistotoiminnalle. Kehittämissuunnitelma on osa kesäpuistotoiminnalle laadittavaa rahoitushakemusta, jonka ytimessä ovat yhteisöllisyys ja turvallinen arki. Paikallisyhdistyksen toiminta on hyvä esimerkki yhdessä tekemisen voimasta, sillä sen avulla esimerkiksi turvataan somerolaisilta hyvää palautetta saaneen kesäpuistotoiminnan jatkuvuutta.

Herättävätkö turvallisuuden kehittyminen ja merkitys ajatuksia? Kun teillä seuraavan kerran kehitetään (työ)yhteisöä, voisivatko tarkastelun kohteina olla psykologinen turvallisuus ja yhteisöllisyys?

Lähteet

ddimitrova. 2016. Kid, soap, bubbles, girl, child, fun. Pixabay. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/kid-soap-bubbles-girl-child-fun-1241817/

Hurme, K. & Kyllönen, T. 2025. Pedagogisen turvan käsikirja: Näin vahvistat turvallisuuden tunnetta ja oppimista. Jyväskylä: Santalahti.

Opetushallitus. 2025. Yhteisöllisyys. Viitattu 11.5.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys

Rinne, N. 2021. Rohkea organisaatio: Turvallinen työyhteisö menestyy. Helsinki: Alma Talent.

Työturvallisuuslaitos. 2025. Mitä on psykologinen turvallisuus. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa/mita-psykologinen-turvallisuus

Uunimäki, J. 2025. Paikallisyhdistyksen toiminnan kehittäminen. Kehittämissuunnitelma Someron kesäpuistotoiminnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210811