Turvetuotantoalueiden uusi elämä aurinko- ja tuulivoimapuistoina

Vihreä siirtymä on välttämätön muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Puhdas energiasiirtymä on tiivis osa vihreää siirtymää. Fossiilisten polttoaineiden alasajo ja niiden korvaaminen puhtailla energiaratkaisuilla on keskeinen tavoite siirtymässä. (Ympäristöministeriö 2024.)

Entisten turvetuotantoalueiden uudet käyttötavat

Tyypillisesti suoalueita, joilta turpeennosto on lopetettu, on metsitetty. Niitä on otettu myös peltokäyttöön, ja yhtenä vaihtoehtona on ollut kosteikoiden muodostaminen.

Tällä hetkellä Suomessa on valtava tarve puhtaalle päästöttömälle sähkölle, joten entisiä turpeennostoalueita muutetaan entistä enemmän myös aurinko- ja tuulivoimapuistoiksi. Monet kohteet, joilta maa-alaa on vapautunut, soveltuvat erittäin hyvin tähän tarkoitukseen, koska ne sijaitsevat kaukana asutuksesta, mikä etenkin tuulivoiman kannalta on hyvä asia.

Ne ovat valmiiksi muokatun maan kohteita, jolloin niillä on valmiiksi vähemmän luontoarvoa, mikä helpottaa suunnittelua ja rakentamista. Alueet ovat laajoja ja aukeita, mikä on aurinkoenergian kannalta merkittävää. Lisäksi soille menee valmiiksi jo hyvä tieverkosto. Myöskään hiilinieluja eli puita ei tarvitse hakata pois, koska alueet ovat valmiiksi puuttomia. Maapohjan olosuhteet vaihtelevat suoalueittain, joten tästä syystä kaikki turvetuotannosta poisjäävät suot eivät välttämättä sovellu aurinko- tai tuulivoimapuistokäyttöön. (Suosakki 2023.)

[Alt-teksti: laaja heinittynyt kenttä, jolle on asennettu suuria aurinkopaneeleita pitkiin riveihin.] — Kuva 1. Aurinkopaneelit keräävät uusiutuvaa energiaa auringosta tuottaen kestävää sähköä. (Kuva: Forus Oy)

Konnunsuon aurinkovoimapuisto edistää ilmastoneutraalia energiaratkaisua

Lappeenrannan Konnunsuon entiselle turvetuotantoalueelle suunnitellaan yhtä Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista. Konnunsuon entiselle turpeennostoalueelle on suunniteltu yli 300 hehtaarin eli yli kolmen neliökilometrin suuruinen aurinkopuisto. Konnunsuon aurinkopuiston projektipäällikkö Arto Ylönen kertoo, että hanke on edennyt hyvin, ja nyt ollaan asemakaavan ehdotusvaiheessa. Hankkeen suunnitelmat ovat tarkentuneet tänä vuonna muun muassa alueelle laaditun ympäristösuunnitelman myötä. (Forus Oy 2024; Ylönen 2024.)

Konnunsuon aurinkovoimalan keskimääräinen vuosituotanto on noin 275GWh, mikä tekee siitä merkittävän uusiutuvan energian tuottajan Suomessa. Konnunsuo sijaitsee noin 14 kilometriä Lappeenrannan taajamasta itään. Alue on harvaan asuttua, ja sen ympärillä on maa- ja metsätalousalueita. Aurinkovoimapuisto liitetään Suomen kantaverkkoon ja siirtoyhteys rakennetaan pääosin olemassa olevien rakenteiden varaan ilman tarvetta uusille pylväille. Konnunsuon aurinkovoimapuiston asemakaavan odotetaan valmistuvan syksyllä 2024, jolloin myös hankkeen luvitus on tarkoitus saada päätökseen. Voimalan rakentaminen on suunniteltu vuosille 2025–2026. Konnunsuon aurinkovoimapuisto on esimerkki vanhojen turvetuotantoalueiden hyödyntämisestä ilmastoneutraalien energiaratkaisujen edistämiseksi. (Forus Oy 2024; Ylönen 2024.)

MAMIKSA-hanke tukee turvealan muutoksessa

LAB ammattikorkeakoulussa toteutetaan JTF-rahoitteista MAMIKSA-hanketta, jossa turvealan alasajosta johtuvaan tilanteeseen tarjotaan muutosvalmennusta. Hankkeen kohderyhmille ja erityisesti Etelä-Karjalan maaseutukuntien nuorille, joilta mahdollisuus työllistyä turvealalle on poistunut, tarjotaan sparrausta uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja itsensä työllistämiseen. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu myös aktiivinen tarvekartoitus ja tulevaisuusvalmennus Etelä-Karjalan maaseutukunnissa. (LAB 2024.)

Kirjoittaja

Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina (LAB 2024).