Motivaation johtamisella tarkoitetaan lyhyesti oikeiden motivaatiotekijöiden löytämistä ja niiden tukemista. Motivoitunut ihminen tekee työnsä usein innostuneesti ja energisesti (Kuuluvainen 2015, 45). Henkilöstön sitoutumisen ja parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamisen kannalta, motivaatiojohtaminen voidaan nähdä yhtenä tärkeänä tekijänä.
Kuuluvainen (2015, 45) toteaa, että vapaaehtoistyön johtaminen on yksinkertaisimmillaan vapaaehtoisten motivointia. Vapaaehtoisten motivaatiolla voidaan nähdä olevan suuri merkitys organisaation toiminnan laatuun. Näin ollen motivaatiojohtaminen nousee tärkeäksi tekijäksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vapaaehtoistyö on Suomessa hyvin yleistä. Tilastokeskuksen vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan vapaehtoistyötä on tehnyt 40 % yli 10-vuotiaista suomalaisista (Mäkinen 2017, 15).
Suunnitelmallisuus, viestintä ja ryhmäytyminen
Motivaatiojohtamista ja sen kehittämistä tutkittiin Trailblazersin ja Skynett ry:n tarpeesta. Organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä toisiensa kanssa e-urheiluun liittyen muun muassa kilpapelaamisen, tapahtumatuotannon, junioritoiminnan ja muihin e-urheiluun liittyvien projektien osalta. Organisaatioiden toiminta perustuu pääsääntöisesti vapaaehtoistoimintaan. (Trailblazers 2022; Tykkyläinen 2022.)
Motivaatiojohtamisen haasteiden löytämiseksi aineistoa kerättiin johtajatason kyselyllä, mikä myöhemmin analysoitiin. Analyysiosiossa hyödynnettiin vapaaehtoisien palautteista koostettuja dokumentteja, joita peilattiin teoriapohjaan. (Laisalmi 2022.)
Suurimmat haasteet vapaaehtoistyön motivaatiossa löytyvät suunnitelmattomuudessa, viestinnässä sekä uusien vapaaehtoisten ryhmäytymisessä. Mikäli motivaatiolle tärkeitä tekijöitä ei huomioida riittävästi, se voi altistaa organisaation toiminnan vakaville kriisitilanteille. Kriisitilanteet voivat johtaa esimerkiksi siihen, että vapaaehtoinen lopettaa työt kesken tapahtuman tuottamisen. Mahdollisen lopettamisen seurauksena työt kasaantuvat seuraavalle, joka on pian samassa tilanteessa liiallisen työkuorman kanssa. Uhkana on siis koko tapahtuman kaatuminen. (Laisalmi 2022.) Olennaista on tunnistaa kehittämiskohdat, jotta motivaatiojohtamista voidaan kehittää ja täten välttyä kriisitilanteilta.
Motivaatiojohtamisen kehittäminen
Ihmiset motivoituvat usein tavoitellessaan yhteistä hyötyä (Kuuluvainen 2015, 45). Laisalmi (2022) toteaakin, että innostavalla ja kannustavalla ilmapiirillä on tärkeä rooli uusien vapaaehtoisten ryhmäytymisessä, sekä vanhojen vapaaehtoisten motivaation ylläpidossa. Hyvän työilmapiirin vallitessa jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi, mikä mahdollistaa korkean motivaation saavuttamisen.
Tärkeään rooliin nousee myös uudenlaisen toimintamallien jalkauttaminen koko toiminnan tasolle. Yhteiset toimintatavat ja päämäärät ovatkin motivaation johtamisessa tärkeässä roolissa, jota edesauttavat suunnitelma- ja toimintastrategiat. Kehittymistä tulisi myös seurata aktiivisesti, jotta voidaan varmistaa oikea suunta tekemiselle.
Kirjoittajat
Henna Laisalmi valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalous-yksiköstä.
Taina Orpana työskentelee liiketoiminnan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Kuuluvainen, S. 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry. Helsinki: Lönnberg.
Laisalmi, H. 2022. Motivaation johtamisen haasteita vapaaehtois- ja talkootyössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205118584
mohamed_hassan. 2018. Hassan, M. Tiimityö, yhteistyö, aivoriihi. Pixabay. Viitattu 11.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimity%c3%b6-yhteisty%c3%b6t%c3%a4-aivoriihi-3213924/
Mäkinen, J. 2017. Vapaaehtoistyöstä. Teoksessa: Vapaaehtoistyön työnohjauksen ytimessä, 13–32. Suomen Mielenterveysseura. Toim. Tenhunen, T., Porkka, S. Somero: Sälekarin Kirjapaino Oy.
Trailblazers. 2022. Mikä on Trailblazers. Viitattu 11.5.2022. Saatavissa https://trailblazers.gg/mika-on-trailblazers/
Tykkyläinen, A. 2022. VS: Opinnäytetyöhön apuja. Sähköpostiviesti. 24.3.2022.
