Työelämän muutostilanne eläväksi simulaatiotyöpajassa

Miten muutos viedään läpi työyhteisössä? Miten muutosprosessi viedään läpi huomioiden työhyvinvointi? Voiko simulaatiomenetelmää hyödyntää kehitettäessä työhyvinvointia tukevaa muutosprosessia?

LAB-ammattikorkeakoulussa näitä kysymyksiä tarkasteltiin syyskuussa Lahdessa pidetyssä pk-yrityksille suunnatussa työpajassa simulaatiomenetelmää hyödyntäen. Työpaja oli ensimmäinen neljästä työpajasta, jotka ovat osa LAB ammattikorkeakoulun yritysten vihreä siirtymä muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT Etelä-Suomi) -hanketta (LAB 2023).

Alustuksena esiteltiin LABin opiskelijoiden Kaisu Romppaisen ja Sanna Saarisen vielä ilmestymättömään YAMK-opinnäytetyöhön liittyvä opas Työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa. Opas sisältää muun muassa seitsemän työkalua esihenkilölle muutoksessa onnistumiseen.

Simulaatiolla kiinni käytännön tasolle

Työpajassa toteutetussa simulaatiocasessa tuotiin esiin yksi vaihe työelämän muutosprosessista. Case pureutui erityisesti viestinnän ja tunteiden teemoihin. Osallistujille oli kirjoitettu omat roolit, joita sai käyttää tai olla käyttämättä. Roolien tehtävä oli virittää keskustelua ja tunteita purkukeskusteluun.

Purkukeskustelussa sovellettiin simulaatio debriefingin timanttimallia (Jaye ym. 2015). Keskustelu aloitettiin roolien avaamisella, jossa osallistujat kertoivat, millaisen roolin takana olivat olleet. Tämän jälkeen käytiin simulaation eteneminen läpi kohta kohdalta pysähtyen ajatuksia herättäviin tilanteisiin ja käänteisiin.

On yllättävää, miten paljon keskustelua 10 minuutin simulaatiosta viriää ja miten syvälle keskustelussa edetään. Osallistujat toivat keskusteluun laajasti omaa käytännön kokemustaan ja näkemystään peilaten niitä sekä simulaatiocaseen että alustuksen oppaaseen. Keskustelusta jalostui osallistujien näkemys ideaalista muutosprosessissa, jossa painottuvat aito henkilöstön osallisuus, suunnittelu, viestintä ja arviointi.

Uutta näkökulmaa omaan tekemiseen

Osallistujien kokemukset simulaation hyödyntämisestä työpajasta olivat positiiviset. Simulaatiossa nähtiin mahdollisuudet monenlaiseen soveltamiseen, projektien tueksi, työyhteisön kehittämispäivän menetelmänä, muutokseen valmentavana menetelmänä ja prosessinkehittämisen välineenä. Sen avulla voitaisiin tuoda tietoon parhaat käytännöt, ja simulaatio voisi myös herättää osallistujan miettimään omaa tekemistään ”laatikon ulkopuolelta”. Toisen kiikareiden läpi katsominen tuo uutta näkökulmaa omaan tekemiseen.

Lähteet

geralt. 2015. Altmann, G. Muutos, uusi alku. Pixbay. Viitattu 4.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/muutos-uusi-alku-kunnostus-671374/

Jaye, P., Thomas, L., & Reedy, G. 2015. ‘The Diamond’: a structure for simulation debrief. The Clinical Teacher. Vol. 12(3), 171‒175. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26009951/

LAB. 2023. Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio. Hanke. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritysten-vihrea-siirtyma-muutoskyvykkyys-ja-digitalisaatio-react-etela-suomi