Lastensuojelu nähdään haastavana työkenttänä monella tapaa (Yliruka ym. 2020, 10). Lastensuojelutyö koostuu sekä vaativista asiakastilanteista että itsenäisestä päätöksenteosta ja vastuunotosta. Sen työhyvinvoinnin uhkia ovat toimintaympäristön haasteet, suuret asiakasmäärät sekä työn psykososiaaliset kuormitustekijät. (Laukkanen 2022.)
Lastensuojelun sijaishuollon ajankohtaisina haasteina nähdään paitsi sitoutumattomat työntekijät myös epäonnistuneet rekrytoinnit. Työ koetaan samaan aikaan palkitsevana, merkityksellisenä, kuormittavana ja vaarallisena. Tutkimusten mukaan lastensuojelussa työskentelevät ovat hyvin alttiita työuupumukselle, joka selittyy tehottomilla rakenteilla, liiallisella vastuunkannolla sekä venyvillä työajoilla. (Tiili & Kuokkanen 2021, 4, 14.)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymisen hyvinvointialueiden vastuulle 2023 vuoden alussa ajateltiin tuovan helpotusta sosiaalialalle, joka kärsii työvoimapulasta. Talentian tekemä kysely toi esille, että kaksi kolmasosaa sosiaalialan työntekijöistä kertoi heikentyneestä työhyvinvoinnistaan ja lisääntyneestä työkuormituksestaan, joka selittyi työn lisääntymisellä ja epätietoisuudella, sekavilla ohjeistuksilla, tiedonkulun haasteilla sekä esihenkilön puutteella. (Talentia 2023).
Tiimihenkisyys ja avoin työilmapiiri avainasemassa
Anni Koskinen ja Enni Laakkonen laativat tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -koulutuksen opinnäytetyönään tutkimuksellisen kehittämistyön, jonka tavoitteena oli vahvistaa lastensuojelun sijaishuoltoyksikön työntekijöiden työhyvinvointia ja sen johtamista työhyvinvointimallin avulla (Koskinen & Laakkonen 2024).
Kehittämisen menetelminä käytettiin esihenkilöiden haastattelua, työntekijöille suunnattua kyselyä ja yhteiskehittämisen työpajaa, jossa näkemyksiä työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta muotoiltiin konkreettisiksi toimenpiteiksi. Työpajasta saadut lopputuotokset muodostivat reunaehdot kehitettävälle toimintamallille työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja johtamisen avuksi esihenkilöille. Työhyvinvoinnin toimintamalli kuvattiin posterin muodossa.
Tulosten mukaan työntekijät kokivat työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi työpaikan tiimihenkisyyden sekä avoimen ja hyvän työilmapiirin. Esihenkilön rooli nähtiin yhtenä tärkeimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, ja työntekijät kokivat esihenkilöiden onnistuneen johtamistyössään kiitettävästi. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi mainittiin kuormittavat asiakkaat, tiedonkulun katkokset ja lyhytjänteinen työvuorosuunnittelu. Työhyvinvoinnin edistämiseksi esihenkilöiltä toivottiin avoimen keskustelukulttuurin ylläpitämistä, pidempiaikaista työvuorosuunnittelua sekä selkeää rajojen linjaamista työpaikan toimintatapoihin.
Kirjoittajat
Anni Koskinen valmistuu tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -tutkintokoulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta tutkintonimikkeellä sosionomi (YAMK).
Enni Laakkonen valmistuu tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -tutkintokoulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta tutkintonimikkeellä terveydenhoitaja (YAMK).
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.
Lähteet
Didgeman. 2019. Katu, merkki, kyltti, lapset. Pixabay. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/katu-merkki-kyltti-lapset-4078537/
Koskinen, A. & Laakkonen, E. 2024. Työhyvinvointimallin kehittäminen lastensuojelutyön organisaatioon. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512196
Laukkanen, J. 2022. Työnohjauksella työhyvinvointia ja vahvaa ammatillisuutta lastensuojeluun. Parempaa lastensuojelua. Viitattu 1.5.2024. Saatavissa https://www.parempaalastensuojelua.fi/fi/uutinen/tyonohjauksella-tyohyvinvointia-ja-vahvaa-ammatillisuutta-lastensuojeluun
Talentia. 2023. Hyvinvointialueuudistus toi vaikeuksia sosiaalialalle: ”Touhu tuntuu suurelta sirkukselta”. Viitattu 1.5.2024. Saatavissa https://www.talentia.fi/uutiset/hyvinvointialueuudistus-toi-vaikeuksia-sosiaalialalle-touhu-tuntuu-suurelta-sirkukselta/
Tiili, A. & Kuokkanen, J. 2021. Lapsen vuoksi. Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2021. Viitattu 1.5.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2021/03/Lapsen-vuoksi-Lastensuojelun-laitoshoidon-vetovoimatekijat-ja-alalta-tyontavat-tekijat.pdf
Yliruka, L., Petrelius, P., Alho, S., Jaakola, A-M., Lunabba, H., Remes, S., Keränen, S., Teiro, S. & Terämä, A-M. 2020. Osaaminen lastensuojelun sosiaalityössä. Esitys asiantuntijuutta tukevasta urapolkumallista. Työpaperi 36/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
