Vallitsevan hoitajapulan helpottamiseksi tarvitaan kaikki keinot käyttöön. Yhtenä keinona on hoitajien työkierron lisääminen, josta saataisiin hyötyä niin organisaatioille kuin työntekijöillekin. Työkierto voisi tarjota paljon uusia mahdollisuuksia työntekijän urakehitykselle ja sitä kautta työhyvinvoinnille.
Työkierto tarkoittaa useimmiten sitä, että työntekijä siirtyy toiseen yksikköön hoitamaan uutta tehtävää. Myös kaksi henkilöä voi vaihtaa tehtäviä keskenään. (Tehy 2015.) Kokeilemisen arvoista, eikö totta?
Henkilöstöjohtamisen ydintehtävä on varmistaa henkilöstön osaaminen (Viitala 2021). Osaamisen johtamisen lähtökohtana voivat toimia sekä organisaation tarpeista nousevat strategialähtöiset kehittämistarpeet että työntekijöiden henkilökohtaiset osaamistarpeet. Osaamisen kehittämistä voidaan toteuttaa henkilöstölle osaamisen uusintana, esimerkiksi työkierron avulla. (Huotari 2009, 130–131.)
Työkierron merkittävämpiä hyötyjä ovat työntekijän ymmärryksen lisääntyminen ja syventyminen organisaation toimintaa kohtaan. Työkierto mahdollistaa näkymän työnantajan eri toimintojen ja prosessien tarkasteluun uusista näkökulmista sekä helpottaa hahmottamaan eri yksiköiden yhteistyön merkityksiä ja mahdollisuuksia. Työkierto lisää usein työntekijöiden henkilökohtaista mielekkyyttä ja innostusta työtänsä kohtaan sekä lisää yksiköiden osaamista ja näkökulmia. Työkierto on parhaimmillaan kehittämistoimintaa osana urasuunnittelua. (Viitala 2014,157; Viitala 2021, 109.)
![[Alt-teksti: Nuori hymyilevä mies sairaanhoitajan työasussa sekä miehen vieressä sitaateissa tämä teksti: minäkin aloitin työkierron jo heti urani alussa. Se on todella rikastuttanut ammatillista kehittymistä ja jaksamista hoitoalalla. Rohkaisen kaikkia kokeilemaan. Henry Ropponen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/140_2022_Tyokierrosta-osaamista-ja-hyvinvointia-1024x558.png)
Ehkäisee leipääntymistä, lisää mielekkyyttä
Mielekäs työ on tärkeä työhyvinvoinnin osa-alue. Työkierto edistää työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä henkilöstön siinä saavuttaman innovatiivisuuden ja joustavuuden vaikutuksista itseensä ja ympäristöönsä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022; Hauta 2018, 31). Terveydenhuoltoalalla työkiertoa on käytetty uupumuksen ja työhön leipääntymisen ehkäisemiseksi. Liika rutinoituminen pysäyttää ammatillisen kehityksen prosessin. (Hauta 2018, 49.)
Meidän mielestämme työkierrolla olisi merkittävä vaikutus työn mielekkyyteen, joka heijastuu suoraan työhyvinvointiin. Esimerkiksi eläköitymistä lähentelevien hoitajien tukemisessa työkierrolla voitaisiin saavuttaa lisää terveitä työvuosia, kun löydettäisiin hoitajan jaksamiseen ja tilanteeseen sopivaa työtä. Mielestämme sairauspoissaolojakin voitaisiin vähentää työkierrolla ja näin saavuttaa win-win-tilanne niin työntekijän kuin työnantajan kannalta.
Mietimme myös, voitaisiinko työkierrolla välttää turhia rekrytointiprosesseja, kun työntekijän ei tarvitsisi irtisanoutua, vaan hän voisi saavuttaa haluamaansa vaihtelua uralle työkierron kautta? Saataisiinko työkierrolla helpotettua työyksiköiden ikuista paininnan aihetta eli työvoima- ja sijaispulaa, ja näin aikaa jäisi muihin tärkeisiin toimiin?
Kannustamme rohkeasti lähtemään työkiertoon. Kokemusperäistä tietoa työkierrosta ja sen myönteisistä vaikutuksista työhyvinvointiin löytyy esimerkiksi täältä: Työkierrolla kohti pidempiä ja hyvinvoivia vuosia (Työterveyslaitos 2021.)
Kirjoittajat
Anu Huttunen työskentelee akuuttia palvelutarpeen arviointia tekevänä sairaanhoitajana ja opiskelee Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -ohjelmassa YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Liisa Launis on työhyvinvointiin perehtynyt fysioterapeutti. Hän opiskelee Integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja YAMK-ohjelmassa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Henry Ropponen työskentelee varahenkilöstöyksikön palveluesimiehenä. Hän suorittaa LAB-ammattikorkeakoulussa Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja koulutusohjelmaa.
Sallamari Vuoristo työskentelee työterveyshoitajana ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa osaamisen johtamista osana Sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen YAMK-tutkintoa.
Pirjo Vaittinen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettaa muun muassa osaamisen johtamista YAMK-tutkinto-opiskelijoille.
Lähteet
Hauta, Heli. 2018. Kehittääkö työkierto osaamista? : sairaanhoitajien kirjoitelmia työkierrosta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 15.3.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57649
Huotari, P. 2009. Miksi osaamisen kartoittamisen prosessia tarvitaan? Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 3.2.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66430/978-951-44-7596-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Työhyvinvointi. Viitattu 17.2.2022. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi
Tehy. 2015. Työkierto vaatii suunnitelman. Viitattu 15.3.2022. Saatavissa https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/tyokierto-vaatii-suunnitelman
Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. E-kirja. Edita Publishing Oy.
Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. E-kirja. Edita Publishing Oy.
Linkit
Linkki 1. Työterveyslaitos. 2021. Työkierto tasaa kuormitusta ja tuo vaihtelua työhön. Työpiste-verkkolehti. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/tyokierto-tasaa-kuormitusta-ja-tuo-vaihtelua-tyohon
