Yksilöllinen ja digitalisoitu perehdytys osaamisen kehittämisessä

Perehdytys alkaa jo rekrytointitilanteessa. Se jatkuu läpi työuran osana osaamisen päivittämistä ja ylläpitämistä. (Työturvallisuuskeskus 2013; Ahonen 2015, 101; Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)   Perehdytyksen muuttaminen digitaaliseen muotoon on yleistynyt (STM 2016; Tanhua-Piiroinen ym. 2016). Digitalisointi parhaimmillaan sujuvoittaa koko perehdytysprosessia. (Tikkanen 2016, 4,9; Eklund 2018, 182).

Vetovoimainen työnantaja mahdollistaa osaamisen kehittämisen

Työn mielekkyys kasvaa jatkuvan oppimisen mahdollistuessa (Työolobarometri 2021, 25). Osaamisen kehittäminen ja rekrytointi ovat tärkeä osa yrityksen kilpailukykyä. Työnantajan oppimisen kulttuuri, ajantasaiset työvälineet ja digitalisaation hyödyntäminen herättävät mielenkiintoa työnhakijoissa. Strategisella henkilöstöjohtamisella tavoitetaan osaavaa henkilöstöä ja myös pitovoima paranee. (Luoma 2019, 86–88.)

Kehittämis- ja arviointiprosessien tavoitteellinen suunnittelu ja edistäminen luovat perustan osaamisen johtamiselle (STM 2021, 16). Juutin ja Vuorelan (2015) mukaan yksikkönsä osaamistarpeista ajan tasalla oleva esihenkilö pystyy tekemään uuden työntekijän rekrytointisuunnitelman helposti. Työtehtävien ja vastuualueiden hoitaminen yksilöllisesti työntekijän osaamiseen perustuen on ehdottoman tärkeää. Osaamiseen perustuva työtehtävä on työntekijälle motivoivaa ja sitouttaa.

Kuva 1. Hyvä perehdytys kytkeytyy työhön kokonaisvaltaisesti. (geralt 2017)

Työturvallisuuskeskus (2013) ohjeistaa kattavasti uutta työntekijää, perehdyttäjää sekä esihenkilöitä turvalliseen perehdytykseen. Perehdytyksellä luodaan uudelle työntekijälle valmiudet työskennellä yksikössä turvallisesti ja vastuullisesti. Samalla huomioidaan työntekijät valmiudet sekä aikaisempi kokemus ja osaaminen.

Sujuvuutta perehdytykseen digitaalisin keinoin

Digitalisaatio on työelämässä vahvasti mukana, sillä mukaan digitalisaatio ja digitaaliset työvälineet ovat päivittäisessä käytössä yhdeksällä kymmenestä työntekijästä. (Työolobarometri 2021, 21.) Perehdytyksessäkin digitalisointi kannattaa, sillä se mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta (Tikkanen 2016, 4,9; Eklund 2018, 182). Materiaalin siirtäminen sähköiseen muotoon ei yksin riitä digitaaliseen perehdytykseen siirtymisessä. On varmistettava, että henkilöstöllä on riittävää osaamista digitaalisten alustojen käytöstä ja että käyttö on mahdollisimman sujuvaa. Digitaalinen perehdytys ei täysin korvaa kasvokkaisia tapaamisia ja koulutuksia. (STM 2016; Tanhua-Piiroinen ym. 2016.)

Opinnäytetyössä luotiin digitaaliseen oppimisympäristöön soveltuva perehdytysmalli, jota voidaan hyödyntää yksilöllisesti toteutettavassa perehdytyksessä.  Perehdytysmallia kehitettiin yhteistyössä kohdeyksikön hoitotyön ammattilaisten kanssa. Malli selkiyttää perehdytyksen sisältöjä ja tavoitteita sekä auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa. Hyvin suunniteltu perehdytys pohjautuu osaamisen kartoitukseen. Sen toteutumista seurataan ja arvioidaan osana jatkuvaa perehdytystä. Digitalisoidun perehdytyksen eteneminen dokumentoituu organisaation HR-järjestelmään (Hiekkanen-Torkko 2022).

Kirjoittajat

Satu Hiekkanen-Torkko valmistui joulukuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (ylempi AMK). Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ICT-asiantuntijana Omaolo-palvelun alueellisena kehittäjänä.

Tuija Rinkinen on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtori.

Lähteet

Ahonen, K. 2015. Perehdyttäminen osana strategista osaamisen kehittämistä. Uusien esimiesten perehdyttäminen kuntaorganisaatiossa. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 14.1.2023. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/103761/Gradu%20Kaisa%20Ahonen%202015.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: Impact.

geralt. 2017. Altmann, G. Ilmoitustaulu, tarralaput, liiketoiminta, ura. Pixabay. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ilmoitustaulu-tarralaput-2764659//

Hiekkanen-Torkko, S. 2022. Avosairaanhoidon yksikön perehdytysmalli verkko-oppimisympäristöön soveltuen. Opinnäytetyö ylempi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323770

Juuti, P.& Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. E-kirja. PS-kustannus. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/9789524516822

Luoma, P. 2019. Digitalisaation vaikutukset strategiseen henkilöstöjohtamiseen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082725644

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6 

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Raportteja ja muistioita 3. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:36. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8428-8

Tanhua–Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K. & Sairanen, H. 2016. Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79573/perusopetuksen%20oppimisymp%c3%a4rist%c3%b6jen%20digitalisaation%20nykytilanne.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tikkanen, A. 2016. Suomalaisten yliopistojen käyttämät digitaaliset oppimisympäristöt. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja no. 24/2016. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/it-julkaisut/digitaaliset-oppimisymparistot-verk.pdf

Työolobarometri. 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:46. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-692-5

Työturvallisuuskeskus. 2013. Perehdyttäminen ja työnopastus – Ennakoivaa työsuojelua. Viitattu 22.1.2023. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/perehdyttaminen-ja-tyonopastus-ennakoivaa-tyosuojelua/