Vain muutos on pysyvää työelämässä (Mannermaa 2018, 31). Ilmiönä työn muuttuminen ei ole uusi, mutta se haastaa yhä työntekijöiden työkykyä monella tapaa. Kautta aikojen työhön on tullut uusia elementtejä, jonka vastineena osaamiselta on vaadittu uusia ulottuvuuksia.
Elämme nyt niin sanottua neljättä teollista vallankumousta, mutta muutos on nopeampaa kuin aiemmin. (Airila & Schaupp 2020, 20.) Sosiaali- ja terveysministeriö ennustaa (2019, 13), että vuoteen 2030 mennessä työ voi muuttua kiihtyvällä vauhdilla. Työkulttuurin muutokseen vaikuttavat megatrendit, joita ovat väestörakenteen muutos, digitalisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja maahanmuutto. Kokkisen (2020, 19) skenaarion mukaan vielä 2030-luvulla kamppaillaan yllättävien muutosten ja arvaamattomuuden maailmassa.
Mentorointi tukee työkykyä murrosvaiheissa
Toimintaympäristön muutokset vaativat organisaatioiden johdolta muutostilanteiden hallintaa ja ennakointikykyä. Esihenkilöiltä vaaditaan työntekijöiden kokemusten ja tunteiden huomioimista ja huomion kohdentamista työntekijöiden taitoihin ja osaamiseen. (Suonsivu 2014, 170–171.)
Opinnäytetyön toimeksiantajayrityksessä Yritys X:ssä tutkittiin muun muassa, miten mentoroinnilla tuetaan esihenkilöiden työkykyä. Tutkimuksen tulosten mukaan työelämän muutos koettiin kaksijakoisena työkykyyn vaikuttavana tekijänä. Osa tutkimukseen osallistuvista vastaajista koki muutoksen kuormittavana, vastaavasti osa vastaajista koki muutoksen luonnollisena ja positiivisena. (Liukka-Kauppinen 2022, 54.) Tutkimukseen osallistui 13 tiimiesihenkilöä, ja aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla.
Mikäli muutostilanteet vaikuttavat työkyvyn alentumiseen, tukena voidaan käyttää mentorointia sen käsittelyyn ja läpiviemiseen. Suurin mentoroinnin tarjoama hyöty työkykyä heikentävässä tilanteessa on sen tarjoama henkinen tuki stressaantuneelle henkilölle. Tieto siitä, että on olemassa toinen henkilö, keneen voi tarvittaessa tukeutua, on arvokas ja stressiä lieventävä kokemus. Mentoroinnilla on mahdollista vaikuttaa myös yksinäisyyden tunteeseen etätyöaikana sekä vapaa-ajan että työn yhteensovittamiseen. Mentoroinnin avulla voidaan opetella työkykyä tukevia työelämän taitoja, ajanhallintaa ja priorisointitaitoja. (Liukka-Kauppinen 2022, 54.)
Työkyvyn tukemisen kannalta muutostilanteissa osoittautuu tärkeäksi muutostilanteen ymmärtäminen, avoin vuorovaikutus, luottamus omaan osaamiseen ja tulevaisuuteen, osallistuminen oman työn suunnittelemiseen ja tunne työn hallinnasta- ja merkityksestä (Valtiokonttori 2007, 4).
Kirjoittajat
Emma Liukka-Kauppinen valmistui tradenomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksesta.
Ville Sarpo, Senior Lecturer LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Airila, A. & Schaupp, M. 2020. 1/2020. Työn murros ja työkyky – näkökulmia ja välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Nro 1/2020. Viitattu 26.10.2022. Saatavissa https://www.varma.fi/contentassets/0e462ac7f0f74cf68bc6ca48479bf814/tietoa-tyokyvysta-tyon-murros-ja-tyokyky.pdf
Goodman, J. 2019. Working. Unsplash. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://unsplash.com/s/photos/working
Kokkinen, L. 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Työterveyslaitos. Viitattu 26.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20työstä%202030-luvulla.pdf
Liukka-Kauppinen, E. 2022. Mentorointi tiimiesihenkilöiden osaamisen kehittämisen ja työkyvyn tukena. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketoiminnan ala. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/784490/Liukka-Kauppinen_Emma.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Mannermaa, K. 2018. Työsuojelupäällikön käsikirja. Helsinki: Alma Talent Oy.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Nro 3/2019. Viitattu 26.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161450/STM_3_2019_Tyoympariston%20linjaukset.pdf
Suonsivu, K. 2014. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. Kuopio: UNIpress.
Valtiokonttori. 2007. Työhyvinvointi muutoksessa. Viitattu 26.10.2022. Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/307711/Työhyvinvointi+muutoksessa+kirja+2007.pdf/dcd00741-f076-48b3-b503-b98898e14cdc
