LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa on tehty yrityksille energiakatselmuksia, joissa on käyty läpi, mihin energiaa yrityksessä kuluu. Suurin osa työpaikan energiasta kuluu lämmitykseen. Myös työntekijä voi ehdottaa lämpötilan laskemista työtiloista tai varastoista ja huoneista, joita ei käytetä. Lämmitys vie suuren osan energiakuluista, ja jo astetta alempi sisälämpötila kuluttaa viisi prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa. Termostaattien säädön yhteydessä kannattaa varmistaa, etteivät termostaatit jää esimerkiksi verhojen tai huonekalujen taakse. Myös ovien ja ikkunoiden tiivisteet kannattaa tarkistaa. (Motiva 2022.)
Linkki Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen nettisivuille.
Ilmalämpöpumppu energian säästössä
Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu hoitavat lämmityksen kokonaisuudessaan. Motivan tekemän selvityksen mukaan ilmalämpöpumpun käyttöönotolla suurimmat säästöt keskimäärin saatiin sähkölämmitystaloissa, joissa energiaa kului paljon neliötä kohden ennen ilmalämpöpumpun käyttöönottoa. Ilmalämpöpumppu auttaa lämmityksessä, mutta se voi myös viedä turhaan energiaa viilennyksessä kesällä, joten sitä kannattaa kesällä käyttää vain, jos sisällä on ihmisiä. Mikäli viilennystä tarvitaan vain johonkin osaan rakennuksesta, viilennettävää tilaa voi rajata. Kesällä kannattaa hyödyntää luonnollista jäähdytystä tuulettamalla varjon puolelta. (Motiva.)
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen totesi METE-hankkeen järjestämässä webinaarissa, että lämpöpumppu on siltatekniikka sähkön ja lämmityksen välillä. Ilma-vesilämpöpumppu toimii niin, että se siirtää lämpöä ulkoilmasta vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään lämmittäen myös käyttöveden. Poistoilmalämpöpumpulla on mahdollisuus ottaa hukkalämpöjä talteen, sillä se siirtää talosta poistettavasta lämpimästä sisäilmasta lämpöä vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. (Hirvonen 2022.)
Laitteet kuluttavat sähköä
Työntekijä tilan käyttäjänä voi vaikuttaa erityisesti toimistolaitteiden käytön energiankulutukseen. Työntekijöiden pitää huolehtia siitä, että laitteet, joita ei käytetä, ovat sammutettuina ja laturit irrotetaan verkkovirrasta latauksen päätyttyä. Tyhjä näyttö näytönsäästäjänä kuluttaa energiaa vähiten, samoin lyhyet viiveet valmiustiloille ja sammutukselle. Virransäästöautomatiikalla voi pienentää sähkönkulutusta yksittäisissä laitteissa jopa 50–80 prosenttia. (Helen.)
Valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota
Mika Keski-Luopa puhui METE-hankkeen webinaarissa valaistuksen muuttamisesta energiansäästötoimena. Valaistuksen muuttaminen energiatehokkaammaksi on energiakatselmuksissa yleisin yrityksille ehdotettu energiansäästötoimi, ja yrityksissä onkin vaihdettu hehkulamppuja ja halogeenilamppuja led-lampuiksi. Loisteputkia on vielä käytössä, mutta nekin kannattaa vaihtaa led-putkiksi. Esimerkiksi vanhoissa yksiputkisissa valaisimissa riittää led-putken ja sytyttimen vaihto loisteputken ja sen sytyttimen tilalle. Kaikkiin valaisimiin led-putket eivät kuitenkaan sovellu. (Keski-Luopa 2022.)
Mikäli loisteputkia on käytössä, ne kannattaa sammuttaa aina, kun lähtee tilasta pois, sillä loisteputkivalaisin kuluttaa jo muutaman minuutin päällä olon aikana sata kertaa enemmän sähköä kuin sen päälle laittamiseen kuluu (Helen). Yritysten työntekijöitäkin kannattaa muistuttaa valojen sammuttamisesta aina, kun lähtee huoneesta pois.
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa ja projektipäällikkönä KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa.
Lähteet
Alexandra_Koch. 2022. Virtalähde, sähköä, energiaa. Pixabay, CC0. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/virtal%C3%A4hde-s%C3%A4hk%C3%B6%C3%A4-energiaa-7658432/
geralt. 2022. Energiaa, energiansäästö. Pixabay, CC0. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/energiaa-energians%C3%A4%C3%A4st%C3%B6-7464554/
Helen. Energiansäästö työpaikalla. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://www.ekotuki.fi/files/2015/02/Energiansaasto_tyopaikalla.pdf
Hirvonen, J. 2022. Lämpöpumput ja niiden hyödyntäminen mikro- ja pk-yrityksissä. Esitys METE – Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen webinaarissa 18.5.2022. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://www.maaseudunmete.fi/infovideot/
Keski-Luopa, M. 2022. Energiatehokas ja tarkoituksenmukainen valaistus. Esitys METE – Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen webinaarissa 6.4.2022. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://www.maaseudunmete.fi/infovideot/
Motiva. Tutkittua energiansäästöä ilmalämpöpumpulla. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/5427/Tutkittua_energiansaastoa_ilmalampopumpulla.pdf
Motiva 2022. Astetta alemmas. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiansaasto_on_varautumista
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/maaseudun-palveluyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut
