Työelämän muutokset synnyttävät usein työntekijöissä epävarmuuden tunteita, joilla voi olla pitkäkestoisiakin työntekijän hyvinvointia ja terveyttä heikentäviä vaikutuksia. Muutokseen liittyy aina myös positiivisia, uusia mahdollisuuksia, jos työntekijällä on tukenaan oman hyvinvoinnin lisäksi hyvin toimivan organisaation voimavarat. (Työterveyslaitos 2024.)
Työelämän muutoksissa yksilöltä vaaditaan resilienssiä, joka muodostuu sinnikkyydestä, sopeutumisesta, joustavuudesta sekä kyvystä soveltaa ja uudistua. Resilientti työntekijä kykenee kohtaamaan yllättäviä ja stressaavia tilanteita sekä sopeutumaan ja oppimaan näistä tilanteista. (Työturvallisuuskeskus 2024.)
Lilja (2024) tutki opinnäytetyössään julkishallinnon organisaation yhden asiakaspalveluun keskittyvän yksikön työntekijäkokemuksen nykytilaa sekä työntekijäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä työhyvinvoinnin ja esihenkilötyön osalta. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan keskeiset työntekijäkokemukseen ja työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä tarjoamaan organisaatiolle kehitysehdotuksia työntekijäkokemuksen parantamiseen.
Tutkimuksen kohteena olevan työyhteisön työntekijäkokemuksen muodostumiseen vaikuttivat laajasti erilaiset tekijät. Tutkimuksessa keskeisin työntekijäkokemusta heikentävä asia oli työntekijöiden vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä. Kyselyyn vastanneet kokivat, että vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä työhyvinvointi ja motivaatio nykyisessä työtehtävässä jatkamiseen kasvaisivat. (Lilja 2024, 38–39.)
Työntekijän vaikutusmahdollisuudet lisäävät resilienssiä
Työssä viihtymisen ja jaksamisen ytimessä on yksilön hallinnan tunteen säilyminen. Kuormittavissa tilanteissa hallinnan tunteen säilymisessä keskeistä on ihmisen omat vaikutusmahdollisuudet. Hallinnan tunteen säilyessä syntyy positiivista stressiä, joka motivoi myös jatkossa. (Järvinen 2008.)
Uusia haasteita on helpompi kohdata, jos henkilöllä on itsellään mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen. Tutkimusten mukaan resilienssi kasvoi erityisesti sellaisissa työyhteisöissä, joissa johtamisen koettiin olevan motivoivaa ja työn haasteiden ja tuen koettiin olevan tasapainossa. (Lipponen 2022, 1–3.) Lähiesihenkilön on tärkeää ottaa jokainen työyhteisön jäsen osaksi tiimiä koskevien ongelmien ratkaisua ja päätöksentekoa. Jos ihminen pääsee vaikuttamaan itseään koskettavaan päätöksentekoon, on muutoksiin sitoutuminen parempaa. (Eklund 2021, 147–148.)
Vuorovaikutusta korostavia johtamistyylejä on nimetty useita. Esimerkiksi osallistava johtaminen korostaa johtamista sosiaalisena ilmiönä, jota rakennetaan työyhteisössä yhdessä. Osallistavassa johtamisessa työntekijät osallistuvat työyhteisöä koskevien asioiden suunnitteluun ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa. (Tökkäri ym. 2017, 15.) Johtamistyylin nimeämistä tärkeämpää on kuitenkin se, että johtaja ymmärtää työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuden lisäävän hallinnan tunnetta. Tämä korostuu erityisesti jatkuvan muutoksen keskellä.
Kirjoittajat
Anja Lilja valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden ja logistiikan tradenomiksi (AMK). Hän työskentelee julkishallinnon organisaatiossa asiakasneuvonnan parissa.
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Eklund, A. 2021. Osaamiskartta: Osaamisen kehittäminen työelämässä. 3. painos. E-kirja. Brik Impact Oy.
Hassan, M. 2018. Feedback Survey Illustration – Hands Pointing at Performance and Holding a Cup of Coffee. Stockvault. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.stockvault.net/photo/253956/feedback-survey-illustration
Järvinen, P. 2008. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOY.
Lilja, A. 2024. Työntekijäkokemuksen parantaminen jatkuvan muutoksen työyhteisössä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 21.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288119
Lipponen, K. 2022. Resilienssi työssä ja arjessa. Teoksessa Moilanen, S. (toim.) Työturvallisuuskeskus. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/10/Resilienssi-tyossa-ja-arjessa.pdf
Työterveyslaitos. 2024. Työntekijöiden hyvinvointi organisaatiomuutoksessa. Viitattu 21.4.2024 Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/organisaatiomuutos/tyontekijoiden-hyvinvointi-organisaatiomuutoksessa
Työturvallisuuskeskus. 2024. Hyvinvointi ja muuttuva työ. Viitattu 21.4.2024. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyohyvinvointi/muutos/
Tökkäri, V., Iiivari, P., Maaninka, T. & Rahkola, M. 2017. Osallistavalla johtamisella työhyvinvointia ja työturvallisuutta hiihtokeskuksissa. Lapin yliopisto. Työsuojelurahasto. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63133/T%C3%B6kk%C3%A4ri.Virpi%3B%20Iivari.Pekka%3B%20Maaninka.Tanja%20ja%20Rahkola.Mika.pdf?sequence=1&isAllowed=y
