Viime vuosina työikäisten mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Kelan tilaston mukaan kasvua on tapahtunut selkeästi vuodesta 2016 alkaen. (Blomgren 2019.) Yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ilmaantuvuus on melko suurta, ja ne aiheuttavat haittaa, kuten poissaoloja töistä ja taloudellista vahinkoa. (Kendrick & Pilling 2012.) Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäiseminen on inhimillisempää sekä taloudellisempaa kuin itse sairauden hoito. (Laajasalo & Pirkola 2012.)
Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettu opinnäytetyö (Kahilainen & Rantaniemi 2021) käsitteli yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea työterveyshuollossa. Toiminnallisessa osuudessa tuotettiin opetuskäyttöön kahden erilaisen mielenterveysongelmaisen asiakkaan hoitaminen työterveyshuollossa. Opinnäytetyössä kuvattiin yleisimmät sairauspoissaoloja aiheuttavat mielenterveyden häiriöt, työterveyshuollon keinoja ehkäistä niitä sekä varhaista tukea.
Psyykkiset kuormitustekijät keskeinen uhka
Työelämässä mielenterveyshäiriöiden keskeisin aiheuttaja on liiallinen psyykkinen kuormitus. (Kahilainen & Rantaniemi 2021.) Psyykkisiä kuormitustekijöitä ovat työn yksitoikkoisuus, liiallinen työkuorma, eettinen kuormitus tai ristiriitaiset vaatimukset. (TTL.)
Yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä työikäisillä ovat eriasteiset masennustilat ja ahdistuneisuushäiriöt. Mielenterveyshäiriöiden yleistyessä on tärkeää kiinnittää huomiota niiden tunnistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen, jotta niiden ennaltaehkäiseminen ja varhainen hoitaminen on tehokasta ja oikea-aikaista. Avun piiriin tulisi päästä matalalla kynnyksellä työterveyshuollossa. Työpaikoilla tulisi tarjota aktiivisesti mielenterveyspalveluita työntekijöille. (Kahilainen & Rantaniemi 2021.)
Ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea
Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen avulla työterveyshuollossa tuetaan työkykyä ja ehkäistään liiallista kuormitusta. Oikea-aikainen hoito ja varhainen tuki ehkäisevät ongelmien pitkittymistä sekä työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä. Työterveyshuolto tukee työtekijöiden terveyttä, työkyvyn säilymistä sekä arvioi psyykkistä kuormitusta ja työkykyä mm. terveystarkastuksien ja työpaikkaselvitysten avulla. Työnantajat ja työterveyshuollot ovat kehittäneet yhdessä varhaisen tuen malleja, joiden avulla tuetaan työkykyä, tunnistetaan työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä ja työkyvyn heikkeneminen ajoissa. (Kahilainen & Rantaniemi 2021.)
Lopuksi
Työterveyshuollossa ja työpaikoilla on tärkeää tunnistaa psyykkisesti kuormittavia tekijöitä ajoissa, jotta pitkittyneiden mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää pystytään vähentämään. Oikea-aikainen hoito ja varhainen tuki ovat tärkeitä työssä jatkamisen kannalta. Sujuva ja toimiva yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikkojen välillä turvaa työntekijöiden työkykyä.
Kirjoittajat
Riikka Kahilainen ja Tommi Rantaniemi ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita ja tehneet opinnäytetyönään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen sekä tuottaneet toiminnallisena osuutena oppimateriaalia opetuskäyttöön aiheesta mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäiseminen ja varhainen tuki työterveyshuollossa.
Marita Pirkka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Blomgren, J. 2019. Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sairauspoissaolopäivien määrässä. Kelan tutkimusblogi. [Viitattu 21.2.2021]. Saatavissa: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5011
Kahilainen, R. & Rantaniemi, T. 2021. Mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäiseminen ja varhainen tuki työterveyshuollossa. Opinnäytetyö. LAB-Ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Lappeenranta. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115743
Kendrick, T. & Pilling, S. 2012. Common mental health disorders — identification and pathways to care: NICE clinical guideline. British Journal of general practice 62(594), 47–49. [Viitattu 9.3.2021]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3252532/
Laajasalo, T. & Pirkola, S. 2012. Ennen kuin on liian myöhäistä – ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90874/URN_ISBN_978-952-245-686-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
TTL. Työterveyslaitos. Hyvän mielen työpaikka. [Viitattu 10.2.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/3-miten-tunnistan-mielen-hyvinvoinnin-riskeja-ja-puutun-niihin/
Kuvat
Kuva 1. Wokandapix. 2017. Mielenterveys-hyvinvointi-psykologia-2019924. Pixabay. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/mielenterveys-hyvinvointi-psykologia-2019924/
