Työelämän muutosta viimeisen vuosikymmenen aikana ovat lisänneet erityisesti teknologian kehitys, taloudelliset muutokset ja kansainvälinen kilpailu. Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämä 2025 -katsaus osoittaa, että työelämän muutoksen myötä haasteiksi koetaan kiire, epävarmuus, jatkuvasti kasvavat osaamisvaatimukset sekä muutostilat (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015). Hallitusohjelman tavoitteena on pidemmät työurat ja sen myötä uuden oppiminen työelämässä ja osaamisen päivittäminen koko työuran ajan. Tällä hetkellä merkittävä työuraa lyhentävä tekijä on työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen varhain.
Työelämän muuttuessa myös työterveyshuollolta odotetaan muutoksia ja uudistumista. Työterveyshuollon rooli työyhteisön työkyvyn tukena korostuu, ja se on merkittävä kumppani työurien pidentämisessä ja tehokkaammassa yhteistyössä perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa. Työterveyshuollon asiakkuudet ovat vaativia ja toiminta perustuu hoidettavan yrityksen toiminnan ymmärrykseen. Asiakkaina toimivat niin työnantajat kuin työntekijät. Pitkäaikaisen yhteistyön tavoitteena on kehittää toimintaa niin, että se edistää henkilöstön terveyttä ja työkykyä. Tavoitteiden ja niiden toteutumisen avulla seurataan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta (Laine 2011.)
Perehdytyksen merkitys
Työterveyshuollon työnkuva on laajentunut ja työmäärä kasvanut viime aikoina. Tukiessaan toisten työyhteisöjen työkykyä kokee työterveyshuollon henkilöstö itsekin muutokset työssään kuormittavina, eikä muutoksien sisäistämiseen ei ole varattu tarpeeksi aikaa. Tämä käy ilmi Terveydenhoitajaliiton 2021 kyselystä (Työterveyshoitajat.fi 2021).
Muutokseen perehdyttäminen on tärkeää, sillä uuden työntekijän rekrytointi ja perehdyttäminen on organisaation tärkein ja kallein prosessi. Työntekijöiden pitovoimaa vahvistava tekijä on perehdytyksen suunnitelmallisuus ja kesto. Hyvä perehdytys luo positiivista työnantajamielikuvaa, lisää työtyytyväisyyttä sekä onnistuksen kokemuksia työssään (Coco & Roos 2020.)
Elisabet Kauppisen (2022) YAMK-opinnäytetyössä paneuduttiin työterveyshuollon yksikön muutosprosessiin muutos- ja palvelujohtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin muutosjohtajuuden klassikkokirjailijan John P. Kotterin (1996) muutosprosessikaaviota. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistehtävänä. Henkilöstön osallistuttaminen muutokseen tukee Kotterin (1996) näkemystä muutosprosessin yhtenä tärkeänä vaiheena. Tavoitteena oli tehdä toimintamalli käytettäväksi muutosprosesseihin, jonka avulla tuetaan henkilöstöä ja varmistetaan riittävä perehdytys.
Laadittuun muutosprosessin toimintamalliin sisältyy työntekijöiden osallistuttamista jo muutoksen alkuvaiheessa, selkeää muutosviestintää sekä helposti löytyviä kirjallisia ohjeita. Riittävä perehdytys ja ymmärrys muutoksen syistä kuuluvat siihen myös, jotta voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia.
Kirjoittajat
Elisabet Kauppinen on terveydenhoitaja (YAMK) -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön yliopettajana.
Lähteet
Coco, K. & Roos, M. 2020. Sosiaali- ja terveysalan työolot ja vetovoima – lähihoitajien näkemyksiä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä: perehdytys, osaaminen, työolot ja kuormitus. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 2/20. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://www.tehy.fi/system/files/mfiles/julkaisu/2020/2020_b2_sosiaali-_ja_terveysalan_tyoolot_ja_vetovoima_-_lahihoitajien_nakemyksia_id_15982.pdf
Hannah Busing. 2020. Girls friends hands piled together. Unsplash. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/Zyx1bK9mqmA
Kauppinen, E. 2022. Työterveyshuollon yksikön toimintamalli yrityksen muutoksissa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102721668
Kotter, P. J. 1996. Muutos vaatii johtajuutta. Helsinki: Oy Rastor Ab.
Laine, A. 2011. Miten järjestetään hyvä työterveyshuolto? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2011; 127(14): 1413–4. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo99675
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Työelämä 2025 -katsaus. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70339/URN_ISBN_978-952-00-3573-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työterveyshoitajat.fi. 2021. Työterveyshoitajaliiton 2021 jäsenkyselyn tuloksia. Saatavissa https://tyoterveyshoitajat.fi/tyoterveyshoitajaliiton-2021-jasenkyselyn-tuloksia/
