Suomessa toimii tällä hetkellä viisi UNESCO Global Geopark -statuksen saanutta aluetta, joista Rokua Geopark on kuulunut UNESCOn kohteiden listalle vuodesta 2010, kun neljä muuta ovat saaneet statuksen vasta 2020-luvulla. Alueiden keskeisiä käyttötarkoituksia ovat luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan edistäminen (Geoparks Finland 2025). Matkailu on kaikilla suomalaisilla geopark-alueilla eräs elinkeinotoiminnan keskeisistä teemoista.
UNESCO Global Geopark -alueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, johon kuuluu tällä hetkellä 229 aluetta 50 eri maassa (UNESCO 2025a). Alueiden joukossa on myös erittäin suosittuja matkailukohteita, mutta maksimaalisen kävijämäärän saavuttaminen ei missään nimessä lukeudu alueiden tavoitteisiin, vaan matkailua kehitetään niissä vahvasti kestävä kehitys edellä, UNESCOn agenda 2030:n ohjaamina (Global Geoparks Network 2025, UNESCO 2025b).
Piilovaikutusten tunnistaminen
Kansallispuistoilla on Suomessa vahva ja näkyvä brändi. Vuonna 2024 maamme 41 kansallispuistossa kirjattiin yhteensä 3,6 miljoonaa käyntiä, ja alueiden keskimääräiset taloudelliset vaikutukset nousivat noin 7 miljoonaan euroon (Metsähallitus 2025). Geoparkeista vastaavia tilastoja ei ole saatavilla, mutta myös ne ovat kasvattaneet näkyvyyttään matkailukohteina Suomen UGG-alueiden verkoston vahvistuessa.
Kansallispuistojen ja geopuistojen erilaiset hallinnoinnin ja toiminnan organisointitavat heijastuvat niiden kehittämiseen. Kansallispuistoissa alueiden hallinnoinnista ja kehittämisestä vastaa Metsähallitus. Jokaisella geopark-alueellamme sen sijaan on oma hallintoyksikkö, joka toimii yhteistyössä UNESCOn verkoston ja paikallisten yritysten, yhdistysten, oppilaitosten sekä kuntien kanssa. Suomessa geopark-alueiden kehittämistä on eri alueilla tehty pääosin TKI-toiminnan kautta ja alueet ovat saaneet vetoapua toisistaan muun muassa yhteisten kehittämisteemojen sekä hyvien käytänteiden jakamisen kautta.
Kaikilla geopark-alueillamme on toteutettu TKI-toimintaa, jossa on hankkeiden pääteeman (esimerkiksi pyörämatkailu, kulttuuriperinnön näkyväksi tekeminen) ohella näkynyt myös geopark-teema. Osa UGG-statuksen tuomasta matkailun kasvusta on siten ollut välillistä, ja siinä kasvun avaimena on ollut ennemminkin uusi yhteistyöinto ja geopark-toiminnan yhteiset teemat kuin suoraan se, että kohdealueella on todettu olevan kansainvälisesti arvokasta geologista perintöä.
![[Alt-teksti: kallionlohkare, jonka vieressä on penkki ja sillä retkeilijöitä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/09/346_2025_UNESCO-Global-Geopark_2-1024x619.jpg)
Laatu ja kansainvälistyminen kasvun avaimina
Geomatkailussa, kuten kaikessa muussakin UNESCO Global Geopark -toiminnassa, yhtenä toiminnan kehittämisen ohjenuorana on kestävä kehitys. Geopark-alueet eivät haaveile kehittymisestä massaturismin kohteiksi, vaan niihin liittyvässä matkailuliiketoiminnassa hyötyä haetaan ennemmin laatuajattelun kautta. Geomatkailussa laatuleimaa luomassa on vastuullisuuden lisäksi usein myös paikallisuus ja alueen tarina; joka kaikilla UGG-alueilla pohjautuu geologiseen historiaan.
Toinen keskeinen matkailun kasvun avain on toiminnan kansainvälistyminen, mihin UGG-alueiden vahva kansainvälinen yhteistyöverkosto sekä brändin kasvava kansainvälinen tunnettuus luovat uusia mahdollisuuksia. Suomessa tämä näkökulma on eräs tulevaisuuden mahdollisuuksista, jonka viiden UGG-alueemme muodostama Geoparks Finland -verkosto on tunnistanut (Tommola 2024). Laadun ja kansainvälistymisen ohella geoparkeille kasvun mahdollisuuksia voisi löytyä myös panostamisesta ympärivuotisuuteen ja/tai tapahtumiin.
![[Alt-teksti: kesäistä järvenselkää halkova metsäinen kannas ja maantie.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/09/346_2025_UNESCO-Global-Geopark_1-1-1024x542.jpg)
Aluekohtainen markkinointi ja myynti tärkeitä
Puhuttaessa geoparkeihin suuntautuvan matkailun kaupallistamisesta suuremmassa mittakaavassa oleellista on palvelujen paketointi ja myynti. Vaikka monella geopark-alueella hallinto-organisaatio toimii alueellisen matkailuorganisaation yhteydessä, ei yhdelläkään alueistamme (tai niiden yhteistyöverkostolla) vielä ole geomatkailukärkeen panostavaa myyntialustaa tai organisaatiota. Kansainvälisillä markkinoilla alueet voisivat hyötyä myös geopark-kärjellä toimivien kansainvälisten näkyvyyden ja optimaalisten myynnin yhteistyökumppanien etsimisestä ja hyödyntämisestä.
Kirjoittaja
Päivi Tommola on toiminut LAB-ammattikorkeakoulussa vastuuvalmistelijana ja projektipäällikkönä useissa geomatkailuun liittyvissä kehittämishankkeissa.
Lähteet
Geoparks Finland. 2025. Suomen geopark-alueet. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi- hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/
Global Geoparks Network. 2025. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://www.globalgeoparksnetwork.org/sites/default/files/2024-03/GGN_MAP_AFISA_2023-2024_XROMATA_TELIKO_1.pdf
Metsähallitus. 2024. Käyntimäärät 2024 -kansallispuistoissa retkeily yhtä suosittua kuin vuotta aiemmin. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/fi/ajankohtaista/kayntimaarat-2024-kansallispuistoissa-retkeily-yhta-suosittua-kuin-vuotta-aiemmin
Tommola, P. 2024. Valtakunnallisia suuntaviivoja geomatkailun kehittämiseen. LAB Focus. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/valtakunnallisia-suuntaviivoja-geomatkailun-kehittamiseen/
UNESCO. 2025a. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about
UNESCO. 2025b. UNESCO and sustainable development goals. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://www.unesco.org/en/sdgs
