LAB-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja matkailun yksikkö (LIITO) uusii opintosuunnitelmiaan. Vuorossa ovat myös Lahden tietojenkäsittely (IT) ja sen englanninkielinen vastine (BIT).
Alan osaamistarpeet
Tiedon puoliintumisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona puolet tiedosta on menettänyt merkityksensä. Tiedon puoliintumisaikaan liittyvät arviot vaihtelevat, mutta nimenomaan tietojenkäsittelyn alalla puhutaan usein noin 2,5 vuodesta (Vainio 2017). Jos tämä arvio pitää paikkansa ja ensimmäiset uuden suunnitelman mukaiset opiskelijat aloittavat 2026 ja valmistuvat aikataulun mukaisesti 2028, lähes 60 % nykyisestä tiedosta on vanhentunutta heidän valmistumishetkellään.
On siis tärkeää pitää kiinni alan sellaisesta perusosaamisesta, joka ei vanhene, mutta samaan aikaan ala kehittyy nopeasti ja uusia tarpeita syntyy. Tekoälyt nousevat, mutta mitä se tarkoittaa nimenomaan alan osaamisen näkökulmasta? Tärkeä elementti on esimerkiksi data, jota ilman nykyiset tekoälyt eivät voi toimia ja johon liittyvä osaaminen on arvokasta riippumatta tekoälyjen tulevaisuudesta.
Toisaalta kentässä on hyvä profiloitua. Suomessa on lukuisia tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan koulutusohjelmia sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, joiden kanssa Lahden tietojenkäsittely kilpailee. Hyvä lähestymistapa onkin alan perusosaamisen soveltaminen tiettyyn ajankohtaiseen ja opiskelijoita kiinnostavaan alueeseen, jolloin voidaan yhdistää opiskelijan välitön tarve löytää työpaikka pitkän aikavälin uramahdollisuuksiin.
Yksi tapa tunnistaa osaamistarpeita ovat SITRAn (2023) julkaisemat Megatrendikortit. Vaikka ne eivät suoranaisesti käsittele nimenomaan tietojenkäsittelyä, digitaalisuus näkyy niissä vahvasti ja niistä nousee esiin erilaisten metataitojen tarve. Nämä kaksi trendiä trendikorttien sisällä tukevat myös ajatusta perusosaamisen tärkeydestä.
Digitaalisuus ja vastuullisuus
Opintosuunnitelmien muutosten lisäksi LIITO muuttaa myös profiiliaan. Uudessa profiilissa nousee vahvasti esiin vastuullinen ja kestävä liiketoiminta. Vastuullisuus nähdään usein ympäristötekoina tai ympäristöön liittyvänä, mutta todellisuudessa kyseessä on laajempi käsite, joka käsittää myös sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden.
Mitä jos tuleva opintosuunnitelman keskiössä olisikin vastuullinen tietojenkäsittely? Tämä näyttäisi olevan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen lähestymistapa, vaikka varmuutta asiasta on vaikea saada. ChatGPT (2024) väittää löytäneensä kymmenen tällaista ohjelmaa, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että yksikään näistä ei ole todellinen.
Mitä tämä voisi tarkoittaa tietojenkäsittelyn näkökulmasta? Edellä mainituista kolmesta vastuullisuuden osa-alueesta helpoimmin lähestyttävä on taloudellinen vastuu. Taloudellinen vastuu liittyy pitkälti datan keräämiseen organisaatiosta, jotta sitä voidaan käyttää päätöksentekoon ja raportointiin nimenomaan vastuullisuuden näkökulmasta eli tässä on sovelluskohde dataan liittyvälle osaamiselle.
Tietojenkäsittelyssä on jo osallistuttu ja tehty yhteistyötä vastuullisuuteen liittyvien projektien kanssa, esimerkkeinä VALVE ja KIITO (LAB 2025a; LAB 2025b). Näin ollen näkemyksiä aihealueeseen on päästy kehittämään myös eri vastuullisuuden osa-alueiden asiantuntijoiden avustuksella. Näiden pohjalta tietojenkäsittelyn rooli on usein kehittämiseen tarvittavan tiedon kaivamisessa ja sopivien työkalujen kehittämisessä.
Kiinnostaako ketään vastuullinen IT?
Tähän kenelläkään ei ole vastausta. Lisäksi ongelmana on myös se, että vaikka kiinnostusta olisi, osaako kukaan etsiä juuri tähän liittyvää koulutusohjelmaa? Yksikään opinto-ohjaaja toisen asteen kouluissa ei ainakaan tässä vaiheessa osaa tähän suuntaan ketään ohjata.
Samaan aikaan tämä on monesta näkökulmasta tärkeä aihe. Kestävyysraportointi on jo joillekin yrityksille uuden lainsäädännön nojalla pakollista ja yleistyy myös muissa yrityksissä toimitusketjujen paineiden vuoksi. Isolle yritykselle tämän automatisointi saattaa olla hyvinkin suuri askel ja pidemmällä aikavälillä myös säästö.
Kirjoittaja
Aki Vainio työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina. Aitoon opettajatyyliin hän pitää pätemisestä niin paljon, että otti lisävastuuta opintosuunnitelman luomisesta.
Lähteet
ChatGPT. 2024. Sustainable IT Curricula Examples. OpenAI. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://chatgpt.com/share/66eb3add-afb4-8009-91b5-8a2d9c376d5c
LAB. 2025a. KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kiito-kiertotalousosaamisella-uudistuvaa-liiketoimintaa
LAB. 2025b. VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valve-vastuullisuusosaamista-ja-verkostoja-etela-karjalaan
SITRA. 2023. Megatrendikortit. SITRA. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit-2023/
Vainio, A. 2017. Tiedon muuttumisen huomioiminen IT-opetuksessa. LAMBPub. Viitattu 18.2.2025. Saatavissa https://www.lamkpub.fi/2017/03/22/tiedon-muuttumisen-huomioiminen-it-opetuksessa/
