Työstressin, psykologisen palautumisen ja kognitiivisten toimintojen yhteys on ollut tutkimusten kohteena viime vuosina. Työn ja vapaa-ajan tasapainon luominen arkielämään on entistä tärkeämmässä roolissa huippusuoritusten ja menestymisen ihannoinnin kulttuurissamme. (Virtanen 2021.) Työ- ja elinkeinoministeriön (2023) vuoden 2022 työolobarometrin mukaan koronapandemian vuoksi suomalaisista palkansaajista noin puolet siirtyi työskentelemään etänä kevään 2020 aikana. Vuonna 2022 suomalaisista palkansaajista vielä 12 prosenttia työskenteli päivittäin etänä. Etätyön yleistyessä työn kuormitustekijöitä tulisi tutkia tarkemmin.
Huhmarniemen ja Häkkisen (2023) opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvointia perehdytyksen avulla etäorganisaatiossa. Tutkimuksen mukaan etätyöllä on positiivisia vaikutuksia yksilöiden työhyvinvointiin, ja työmuodon voitiin todeta lisäävän työntekijöiden työn mielekkyyttä. Työntekijät toivat erityisesti esille etätyön mahdollistavan joustavuuden työajoissa, joka vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi unen ja liikunnan lisääntymiseen.
Kuitenkin ilmeni haasteita työn ja vapaa-ajan erottamisessa sekä työn tauottamisessa, joilla on myös suora vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin. Työn joustavuuden vuoksi myös työn rajat voivat hämärtyä, ja työntekijän on vaikeampi erotella vapaa-aikaa työajasta.
Työstä aiheutuva kuormittavuus jää työntekijän omalle vastuulleen toimittaessa kokonaan etänä. Työn rajojen hämärtyessä ylitöiden tekeminen saattaa jäädä näkymättömäksi ja samalla kuormittaa jaksamista. (Karjalainen 2021, 559.)
Maailman terveysjärjestö WHO:n (2019) mukaan työuupumusta voidaan kuvata seuraavin oirein: kokonaisvaltainen jaksamattomuus, kyvyttömyys irrottautua töistä, kyynisyys sekä ammatillisen identiteetin heikkeneminen. Työuupumuksen vaikutukset näkyvät pitkäkestoisena yksilön työkyvyssä, terveydessä sekä ihmissuhteissa, ja se nähdään heikentävänä tekijänä yksilöllisessä sekä sosiaalisessa toimintakyvyssä (Lappi 2022). Ennen oireiden ilmentymistä työntekijän tulisi ennaltaehkäistä mahdollisia seurauksia ja luoda tasapainoinen arki työn ympärille.
Apua rajojen vahvistamiseen
Huhmarniemen ja Häkkisen (2023) kehitysehdotukset keskittyivät erityisesti perehdytyksen näkökulmaan. Opinnäytetyön toimeksiantajayrityksessä voitiin huomata puutteita perehdytyksen aikaisessa tiedotuksessa, ja kehitysehdotukset rajojen hämärtymiselle kietoutuivat sen ympärille. Tiedotus toimii hyvänä välineenä työuupumuksen ennaltaehkäisyssä, mutta se vaatii panostusta myös työntekijän näkökulmasta.
Rentoutuminen ja lepo tasapainossa vapaa-ajan aktiivisen toiminnan kanssa luo hyvän ympäristön kehon sekä mielen palautumiselle. Työn palautumista voidaan kuvailla niin fysiologisena kuin psykologisenakin prosessina. Työstä irrottautuminen on palautumisen yksi tärkeimmistä keinoista.
Etätyössä irrottautuminen mahdollistetaan vahvistamalla työn rajoja. Helposti toteutettavissa olevia keinoja rajojen vahvistamiselle on tarkoissa työajoissa pitäytyminen sekä olemalla tästä läpinäkyvä työkavereille. Myös oman työnurkkauksen luominen sekä työpäivän päättämiseksi luodut rutiinit lenkin tai tapaamisen muodossa voivat olla toimivia keinoja rajojen vahvistamiselle. Onnistuneella palautumisella mahdollistetaan energisyys, tyytyväisyys ja myönteisemmät tunteet läpi työn sekä vapaa-ajan. (Virtanen 2021.)
Kirjoittajat
Susanna Huhmarniemi valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2023.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.
Lähteet
Huhmarniemi, S. & Häkkinen, K. 2023. Työhyvinvoinnin edistäminen perehdytyksen avulla etäorganisaatiossa. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135176
Karjalainen, M. 2021. Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikana: etätyö ja sukupuoli. Työelämän tutkimus. Vol.19 (4), 546–569. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/112500
Lappi, T. 2022. Eroon työuupumuksesta: jaksamisen johtaminen työpaikoilla. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma992046723706254&context=L&vid=358FIN_LUT:LAB&lang=fi&search_scope=LAB_CAMPUS_CDI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,ty%C3%B6uupumus&offset=30
Tomita, K. 2016. Kuva. Puu, työpöytä, läppäri, muistikirja. Pexels. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/puu-tyopoyta-lappari-muistikirja-389818/
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2023. Työolobarometri 2022. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:13. Viitattu 5.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164723/TEM_2023_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. E-kirja. Jyväskylä: Tuuma-kustannus. Viitattu 9.4.2023. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma992078325306254&context=L&vid=358FIN_LUT:LAB&lang=fi&search_scope=LAB_CAMPUS_CDI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,ty%C3%B6hyvinvointi%20vapaa-aika&facet=rtype,exclude,amkopinnaytetyo&facet=rtype,exclude,yamkopinnaytetyo&facet=rtype,exclude,progradu&facet=rtype,exclude,vaitoskirja&offset=0
World Health Organization. 2019. Burn-out an “occupational phenomenon”: International Classification of Diseases. Viitattu 11.4.2023. Saatavissahttps://www.who.int/news/item/28-05-2019-burn-out-an-occupational-phenomenon-international-classification-of-diseases
