Käyttökokemuksen (User experience, UX) suunnittelun näkymät ovat lievästi sanottuna nousujohteiset: Nielsen (1997) ennustaa alan työpaikkojen vielä satakertaistuvan nykyisestä ja näkee UX:n nousevan jopa maailmantalouden avaintekijäksi, merkittävimmäksi tuotteiden laadun eriyttäjäksi tulevina vuosikymmeninä.
Liioitteleeko Nielsen? Ei välttämättä, sillä kehityksen voi kahdestakin syystä nähdä luonnollisena.
Tiedämme teknologian valtavirtaistumisen tutkimuksesta, että varhainen teknologian omaksuja sietää ongelmia teknologiassa, kun taas valtavirran käyttäjä – ja etenkin myöhäinen omaksujaryhmä odottaa kaiken toimivan sujuvasti ja miellyttävästi (Heikkilä 2017, 72–75). Teknologiaan kohdentuu siis erilaisia vaatimuksia riippuen sen leviämisen asteesta. Voisi jopa väittää, että käyttökokemuksen tulee olla riittävällä tasolla ennen kuin laaja valtavirtaistuminen on ylipäätään mahdollista.
Henkilökohtaisen tietokoneen ja myöhemmin internetin alkuaikoina kaikki oli niin uutta ja erikoista, että laadulliset ominaisuudet olivat toissijaisempia. Riitti, että laite tai yhteys toimi, sillä vertailu tapahtui vielä analogisiin toimintaoptioihin. Nykyään eroja syntyy enemmän käytön miellyttävyydestä kuin siitä, saako laitteen ylipäätään toimimaan, sillä teknologian laatu ja luotettavuus on noussut. Siksi ei enää riitä, että tuote vain toimii käyttötarkoituksessaan, vaan kilpailussa pärjätäkseen sen tulee nyt tehdä se vaivattomasti, saumattomasti ja visuaalisesti kiinnostavalla tavalla (Browne 2021).
Käyttökokemuksen nopean nousun huomaa siitäkin, että ilmaisun käyttö on arkipäiväistynyt, vaikka terminä se on vielä nuori. Kognitiotieteilijä Don Norman keksi termin 1980-luvulla työskennellessään Applella. Ajatuksena käsitteen historiaa voidaan kuitenkin jäljittää 1940- ja 1950-luvuille Bell Labsiin, jossa psykologeja ryhdyttiin palkkaamaan kehittämään ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta (Nielsen 1997).
Jos lähdemme siitä, että Nielsen (1997) oli oikeassa siinä, että tuotteiden kilpailun ratkaisee jatkossa käyttökokemus ja jopa 1 % maailman väestöstä työskentelee vuonna 2050 käyttökokemuksen kehittäjinä, täytyy myös hyväksyä se osaksi jokaisen organisaation ja yrityksen strategiaa.
Millainen digitaalinen käyttökokemus on vuonna 2025?
Käyttökokemusta tulee voida mitata, vertailla ja kehittää – muuten käy globalisoituvassa taloudessa kisatessa kehnosti. Maakunnan yrittäjä ei internetin kauppapaikallaan kilpaile enää vain naapuriyrittäjän kanssa, vaan naapurimaan, Euroopan vapaakauppa-alueen ja usein myös kiinalaisten yrittäjien kanssa. Jokaisen yrityksen tulee kysyä: millä tasolla haluan asiakkaani käyttökokemuksen olevan vuonna 2025. Tuolloin kilpailijat nimittäin ovat jo uudella tasolla.
Kehitys alalla on nopeaa ja kilpailu kovaa. Tulevaisuudessa käyttöliittymän on toimittava käyttäjän toimia ennakoivasti AI:n tukemana, ja kosketusnäyttöisten laitteiden erityispiirteiden hallitseminen on suunnittelussa selviö. 20-luvulla pyritään mahdollisimman luontevaan käyttökokemukseen, jossa käyttöliittymä ei saa olla tekemisen tiellä vaan mahdollistamassa sitä huomaamattomasti ja älykkäästi.
LABissa käyttökokemukseen on satsattu YAMK-, AMK- ja hanketasoilla. Esimerkiksi tänä syksynä on aloittanut Suomen ainoa käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilijaksi valmistava koulutuslinja, ja marraskuussa on käynnistynyt UX CENTER -hanke, joka pyrkii nostamaan toiminta-alueensa yritysten kilpailukykyä käyttökokemusta kehittämällä.
Lisätietoja hankkeesta: Jose Piironen, projektipäällikkö, jose.piironen@lab.fi, +358 50 3458478
Lisätietoja LABin käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilun AMKsta ja Muotoilun ja median digitaaliset ratkaisut YAMKsta.
Kirjoittaja
Harri Heikkilä on visuaalisen viestinnän yliopettaja ja LABin UX CENTER -hankkeen asiantuntija.
Lähteet
Browne, C. 2021. What’s the Future of UX Design?. Careerfoundry.
[Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa:
https://careerfoundry.com/en/blog/ux-design/whats-the-future-of-ux-design/
Nielsen, J. 1997. A 100-Year View of User Experience.
[Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa:
https://www.nngroup.com/articles/100-years-ux/
Heikkilä, H. 2017. Tämä ei ole kirja – sähkökirjan valtavirtaistumisen haasteet. Helsinki: Aalto yliopisto.
[Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa:
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/25045
Linkit
LAB. 2021. LAB UX Center. [Viitattu 3.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/lab-ux-center
LAB. 2021. Muotoilija (AMK), käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilu, päivätoteutus, Lahti, 240 op. [Viitattu 3.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/koulutus/muotoilija-amk-kayttokokemus-ja-kayttoliittymamuotoilu-paivatoteutus-lahti-240-op
LAB. 2021. Kulttuuriala (ylempi AMK), muotoilun ja median digitaaliset ratkaisut, Lahti, 60 op. [Viitattu 3.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/koulutus/kulttuuriala-ylempi-amk-muotoilun-ja-median-digitaaliset-ratkaisut-lahti-60-op
