SWAP!-vaatteidenvaihtotapahtuma järjestettiin huhtikuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle Lappeenrannan kampuksella. Tapahtuman järjesti ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hanke, ja hanketiimin lisäksi paikalla oli Etelä-Karjalan jätehuollon henkilökuntaa jakamassa tietoa muun muassa poistotekstiilin lajittelusta. Samankaltaisia vaatteidenvaihtotapahtumia on järjestetty esimerkiksi Tampereella (Ekokumppanit 2024).
Linkki ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hankkeen nettisivuille.
Tapahtuman tavoitteena oli saada vaatteita kiertoon ja pidentää niiden käyttöikää. Tarkoitus oli myös lisätä tietoisuutta tekstiilien kierrätyksestä, koska tekstiilien kiertotalouteen liittyy esimerkiksi tekstiilien korjaus ja uudelleenkäyttö. Tekstiilien korjaaminen esimerkiksi vaatelaastareilla pidentää niiden käyttöikää, tai ne voidaan myydä second hand -liikkeissä.
Tekstiilien kiertotalouteen liittyy paljon muutakin kuin pelkkä kierrätys. Kiertotalouteen voi vaikuttaa jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Tuote tulee suunnitella siten, että materiaalia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.
Vaatteidenvaihtotapahtuma käytännössä
Jokaisesta tapahtumaan tuodusta vaatteesta sai SWAP!-setelin. Seteleitä sai kuitenkin korkeintaan kymmenen. Myös ne, joilla ei ollut mitään vaatteita tuotavana, saivat kaksi seteliä. Rahaa ei siis tarvittu tapahtumassa, vaan vaatelöydöt lunastettiin SWAP!-setelillä.
Monet tapahtumassa käyneet olivat tyytyväisiä tapahtuman järjestämiseen. Jotkut myös toivoivat tulevaisuudessa lisää vaatteidenvaihtotapahtumia Lappeenrantaan tai kaipailivat tapahtumaan lisää miestenvaatteita. Tekstiilien kierrätyksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tekstiilit ovat puhtaita ja ehjiä. Tästä kerrottiin myös SWAP!:n mainosesitteissä. SWAP!–tapahtumaan tuoduista vaatekappaleista noin puolet löysi uuden kodin. Jäljelle jääneet vaatteet toimitettiin SaimaanVirran kierrätysmyymälään Imatralle. Muutama käyttökelvoton tekstiili päätyi poistotekstiilikeräykseen.
Tekstiilien kierrätys Suomessa
Vuonna 2019 uusien tekstiilituotteiden kokonaiskulutus yrityksissä, julkisella sektorilla ja kotitalouksissa oli noin 11 kiloa suomalaista kohti. Samana vuonna tekstiilien kokonaiskäyttö Suomessa oli 131 miljoonaa kiloa. Poistotekstiilejä syntyi puolestaan 86 miljoonaa kiloa. Poistotekstiilillä tarkoitetaan niin käyttökelpoisia uudelleenkäytettäviä tekstiilejä kuin tekstiilijätettäkin. Tekstiilien erilliskeräysvelvoite alkoi Suomessa vuonna 2023, mutta jo vuonna 2019 päätyi 44 prosenttia kotitalouksien tekstiileistä erilliskeräykseen. Lupaavasta kierrätysasteesta huolimatta noin 60 % kaikesta kerätystä poistotekstiilistä päätyy edelleen polttoon. (Suomen Tekstiili & Muoti 2021; Virta 2018.)
Poistotekstiileissä on suuri potentiaali sen jälkeen, kun ne ovat palvelleet ensimmäisen käyttötarkoituksensa loppuun. Tekstiilien materiaalista riippuen niitä voidaan kierrättää erilaisilla menetelmillä, kuten mekaanisesti tai kemiallisesti. Näin saadaan kuituja, joista voidaan valmistaa esimerkiksi kuitukangasta ja lankaa. Näitä voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi komposiitin tai eristeiden valmistuksessa. Kuitenkin tänä päivänä parempi vaihtoehto tekstiilien eliniän pidentämiseen on edelleen tekstiilien käytössä pitäminen mahdollisemman pitkään (Fablehti 2019; Jokinen 2024). Juuri tekstiilien eliniän pidentämiseen on hyvä, että järjestetään erilaisia SWAP!:n kaltaisia tapahtumia.
Kirjoittajat
Maria Jäppinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisissa hankkeissa ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon ja Jätti -Yhdyskuntajätteen kierrätys.
Sanni Aho on ympäristötekniikan loppuvaiheen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anni Asamäki on ympäristötekniikan loppuvaiheen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ekokumppanit. 2024. SWAP! – Suomen suurin vaatteidenvaihtotapahtuma. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://ekokumppanit.fi/swap-vaatteidenvaihtotapahtuma/
Fablehti. 2019. Henna Knuutila & kiertotalous: “Pidennä vaatteen elinkaarta”. Fablehti.fi 12/19. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa: https://www.stjm.fi/fabmedia/yritykset/henna-knuutila-kiertotalous-pidenna-vaatteen-elinkaarta/
Jokinen, M. 2023. Julkiset hankinnat tekstiilien kiertotalouden edistämisen mahdollistajana – Tarkastelussa hyvinvointialan tekstiilihankinnat. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, energia- ja ympäristötekniikka. Turku. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/850743/Opinn%E4ytety%F6_Jokinen_Maiju.pdf?sequence=2
Suomen Tekstiili & Muoti. 2021. Tuore tutkimus: Suomessa syntyy 85,77 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä vuodessa. Vastuullisuus ja kiertotalous 17.6.2021. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://www.stjm.fi/uutiset/tuore-tutkimus-suomessa-syntyy-8577-miljoonaa-kiloa-poistotekstiilia-vuodessa/
Virta, M. 2018. Mitä on poistotekstiili? Telaketju 2.3.2018. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://telaketju.turkuamk.fi/blogi/mita-on-poistotekstiili/
Linkit
LAB-ammattikorkeakoulu. ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etkatex-etela-karjalan-poistotekstiilit-kiertoon
