Kiinnostus vagushermoa kohtaan stressin ja kivun helpottajana kasvaa (ks. esim. Peltoniemi & Stammeier 2020). Elimistössä laajasti stressireaktoihin vaikuttavaa vagushermoa voi aktivoida tehokkaasti hengityksellä (Sjöblom & Kaksonen 2022). Liikkeen yhdistäminen hengitykseen tukee hengityksen rytmiä ja virtaamista.
Erilaiset hengitystä ja liikettä yhdistelevät kehotietoisuusharjoitukset ovat osa psykofyysisessa fysioterapiassa käytettyjä menetelmiä (Loppela & Koskela 2021). Tämän blogikirjoituksen aiheena on yhdistetyn liike- hengitysharjoittelun vaikutus vagushermoon.
Liikkeen yhdistäminen hengitykseen tukee vagushermon aktivoitumista (Chin & Kales 2019). Etenkin rintarangan kierrot ja sivutaivutukset parantavat rintakehän liikkuvuutta ja hengittämisen helppoutta, jolloin hengityksen vaikutuksia saadaan vahvistettua (Wang 2018).
Rintaranka on nykypäivän ihmisellä usein hyvin pyöristynyt ja lannerangan notko voimistunut. Pyöristynyt ja liikkumaton rintaranka saattaa heikentää ja vaikeuttaa hengitystä. (Yu-Hyen & Dong 2015.) Yksinkertainen liikkuminen hengityksen rytmissä rentouttaa ja tukee hengityksen luonnollista virtaamista (Martin 2017).
Liikkeen suuntaaminen kehon keskustasta ääriosiin voi edistää kivun hallintaa (Price & Mehling 2016). Kehotietoisuusharjoitteet voivat vähentää kivun pelkoa ja parantaa kipukuntoutujan elämän laatua. (Van Der Maas ym. 2015.) Liikettä hyödyntävät mieli‒keho-harjoitteet parantavat kroonisen kipupotilaan resilienssiä ja vähentävät kivun tuntemusta. (Shim ym. 2017.)
Kipu vähenee, koordinaatio paranee, mieliala nousee
LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat suunnittelivat opinnäytetyönään harjoitteita kroonisen kivun kuntoutusryhmälle, joka koostuu Päijät-Soten fysioterapian asiakkaista. Harjoitteiden tarkoitus on tukea lääkkeetöntä kivunhoitoa aktivoimalla vagushermoa (Kaartinen ym. 2022). Opinnäytetyö on jatkoa 2021 julkaistulle Psykofyysisen fysioterapian työkaluja kroonisen kivun hoitoon -opinnäytetyölle (Nivala & Tavi 2021).
Kroonisen kivun hoidossa on tärkeää huomioida, että liikunnan lisääminen vastaamaan liikuntasuosituksia kantaa jo pitkälle (Luomajoki 2020, 239). Liikkuminen vähentää kipua, mutta sillä voidaan myös parantaa kroonisen kivun aiheuttamaa heikentynyttä asentotuntemusta, koordinaatiota ja liikkuvuutta (Bradley & Esformes 2014). Liikunta edistää mielenterveyttä ja parantaa mielialaa (Martin 2017, 174).
Ei unohdeta musiikkiakaan
Myös musiikki vaikuttaa autonomiseen hermostoon (Ellis & Thayer 2010). Äänen mukaan ottaminen hengitysharjoitteisiin, esimerkiksi rauhallinen hyräily hengitettäessä, aktivoi kurkunpäätä ja vagushermoa, sillä vagushermon haarat ovat yhteydessä äänihuuliin (Peliti 2019). Rauhallisen musiikin kuuntelu on eduksi, sillä vagushermo kulkee korvan lähellä (Music Health 2022).
Hengitys- ja liikeharjoitteiden ei tarvitse olla monimutkaisia. Varmasti lähes jokaisella on kokemusta hyvin nukutun yön jälkeen heräämisestä, syvään haukottelusta ja käsien venyttelystä ja siitä, kuinka hyvältä venyttely ja syvään hengitys tuntuukaan kehossa ja mielessä. Aihe on vanha; itämaissa liikettä ja hengitystä on jo pitkään käytetty terapiakeinona, ja länsimaistakin tutkimustietoa aiheesta kertyy lisää koko ajan.
Kirjoittajat
Sannimaria Sjöblom on LAB-ammattikorkeakoulussa opiskeleva fysioterapian opiskelija.
Anu Kaksonen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian opettaja, joka työskentelee myös kroonisesta kivusta kärsivien parissa.
Lähteet
Bradley, H. & Esformes, J. 2014. Breathing pattern disorders and functional movement. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3924606/
Chin, M. & Kales, S. 2019. Understanding mind–body disciplines: A pilot study of paced breathing and dynamic muscle contraction on autonomic nervous system reactivity. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8758201/
Ellis, R. & Thayer, J. 2010. Music and Autonomic Nervous System (Dys)function. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3011183/
Kaartinen, M., Lampén, H. & Sjöblom, S. 2022. Vagushermon aktivointi kipukuntoutujan arjen helpottamiseksi. Opas kuntoutujalle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/781759/Kaartinen_Lampen_Sjoblom.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Luomajoki, H. 2020. Ammattilaisen kipukirja. Lahti: VK-Kustannus.
Martin, M., Seppä, M. & Nissinen, R. 2017. Hengitysterapeutin työkirja. Mediapinta.
Music Health. 2022. Music and Vagusnerve. How Music Affects the Nervous system and the Mental health. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://www.musichealth.ai/blog/music-and-the-vagus-nerve
Nivala, J. & Tavi, P. 2021. Psykofyysisen fysioterapian työkaluja kroonisen kivun hoitoon. Kroonisten kipuasiakkaiden ryhmäohjauksen materiaali. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 30.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/510840/Nivala_Juuli%2C%20Tavi_Petra.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Peliti, L. 2019. Evolution and Probability. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/figure/The-left-recurrent-laryngeal-nerve-is-a-branch-of-the-vagus-nerve-which-connects-with_fig3_330212009
Peltoniemi, T., Stammeier, J. 2020. Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen. Yle. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo
Price, C., Mehling, W. 2016. Body Awareness and Pain. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/299525287_Body_Awareness_and_Pain/link/5706ab9a08ae04e9708c09c9/download
Shim, M., Johnson, R., Gasson, S., Goodil, S., Jermyn, R. & Bradt, J. 2017. A model of dance/movement therapy for resilience-building in people living with chronic pain. Viitattu 16.11.2022 Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25565627/
Sjöblom, S. & Kaksonen, A. 2022. Vagushermo apuna kivunlievityksessä, osa 1 : hengitys. LAB Focus. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/vagushermo-apuna-kivunlievityksessa-osa-1-hengitys/
Van Der Maas, L., Köke, A., Pont, M., Bosscher, R., Twisk, J., Janssen, T. & Peters, M. 2015. Improving the Multidisciplinary Treatment of Chronic Pain by Stimulating Body Awareness. Viitattu 28.12.2022. Saatavissa https://www.ingentaconnect.com/content/wk/cjpn/2015/00000031/00000007/art00008
Wang, J. 2018. The Effect of Thoracic Cage Mobilization and Breathing Exercise of Respiratory Function, Spinal Curve and Spinal Mobility in Elderly with Restrictive Lung Disease. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://koreascience.kr/article/JAKO201823954941428.page
Yu-Hyen, J. & Dong Chu, M. 2015. The effect of thoracic region self-mobilization on chest expansion and pulmonary function. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26504292/
