Neuvolapalveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Neuvolapalvelut kuuluvat lasta odottaville ja alle kouluikäisille lapsiperheille. Neuvolan tehtäviin kuuluu muun muassa sikiön sekä lasten kasvun ja kehityksen seuranta sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen. Neuvolapalveluiden keskeinen osa on vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnin tukeminen sekä tarvittaviin palveluihin ohjaaminen. Neuvolapalveluita ohjaa Terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä valtakunnalliset laatu- ja palveluasetukset. (STM 2023.)
Väkivaltatyön palvelut väkivallan uhreille sekä sen tekijöille ovat olleet pitkälti projektirahoitteisesti järjestöjen ja muiden yksityisten palveluntuottajien varassa (Husso ym. 2020, 11464–11465). Väkivaltatyön avopalveluita tuottavat erimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset. Avopalveluiden työskentelyn tavoitteena voivat olla esimerkiksi lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siitä irrottautuminen, jaksaminen turvattomassa parisuhteessa, turvallisten toimintatapojen omaksuminen tai lapsuudenaikaisten väkivaltakokemusten käsittely ja ylisukupolvisen väkivaltakierteen katkaisu. (Ensi- ja turvakotien liitto 2023.)
Useissa lapsen kaltoinkohtelutapausten oikeusprosesseissa on selvinnyt, että kaltoinkohteluun olisi pystytty puuttumaan aikaisemmin, jos monialaista yhteistyötä olisi tapahtunut enemmän (Mönkkönen ym. 2019, 7─14). Väkivalta- ja neuvolapalveluiden yhteensovittamiseksi tarvitaan palveluintegraatiota. Sote-palveluiden integraatiolla tarkoitetaan palveluiden eheyttämistä, yhdentämistä ja yhteensovittamista. Tavoitteena on nykyaikaistaa palvelujärjestelmää ja vastata monitasoisiin haasteisiin kehittämällä palveluista jouhevampia ja vaikuttavampia. (Sinkkonen ym. 2017, 105─128; Raitakari ym. 2019, 12─13.)
Yhteistyö käytännössä
THL (2023) on esitellyt palveluintegraatiolle mallin ”samat tilat ja tiimit palveluprosessin ammattilaisille”, jossa ammattilaiset työskentelevät samassa keskuksessa tehden moniammatillista yhteistyötä. Tämän mallin mukaan väkivaltatyön ammattilainen voisi työskennellä perhekeskuksen tiloissa esimerkiksi kaksi kertaa viikossa, osallistua tiimipalavereihin sekä työskennellä tarvittaessa myös parityöntekijänä neuvolan terveydenhoitajan kanssa.
Väkivaltatyön ammattilainen voisi huolehtia yhdessä terveydenhoitajien kanssa siitä, että terveydenhoitajilla on riittävä ammattitaito tunnistaa ja ottaa väkivalta puheeksi sekä vanhempien että lastenkin kanssa. Terveydenhoitajat koulutetaan kartoittamaan tulevien vanhempien lapsuuden aikaisia haitallisia kokemuksia siihen teetetyn kyselylomakkeen avulla. Lomakkeen pohjalta asiakkaalle varataan tarvittaessa aika neuvolan tiloissa työskentelevälle väkivaltatyön ammattilaiselle. Väkivaltatyön ammattilaisen tapaamisten tavoitteena on tukea asiakasta matkalla omaan vanhemmuuteen sekä ehkäistä ylisukupolvista väkivallan kierrettä.
Kirjoittajat
Julia Pohjanlehto on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksessa.
Marleena Wallén on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksessa.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, joka on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Ensi- ja turvakotien liitto. 2023. Lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelut. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/vantaanturvakoti/ammattilaiselle/lahisuhdevakivaltatyon-avopalvelut/
Husso, M., Notko, M., Virkki, T., Holma, J., Laitila, A. & Siltala, H. 2020. Domestic Violence Interventions in Social and Health Care Settings: Challenges of Temporary Projects and Short-term Solutions. Journal of Interpersonal Violence. Vol. 36 (23—24), 11464—11465. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0886260519898438
Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. 2019. Johdanto. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy, 7─14.
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen yliopisto. Tampere: PunaMusta Oy ─ Yliopistopaino. Viitattu 25.10.23. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sinkkonen, S., Taskinen, H. & Rissanen, S. 2017. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integrointi ja johtaminen. Teoksessa Rissanen, S. & Lammintakanen, J. (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen. 3. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 105─128.
STM. 2023. Neuvolat. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://stm.fi/neuvolat
THL. 2023. Palveluintegraatio. Päivitetty 25.10.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/palveluintegraatio
