”Hän, joka ennustaa tulevaisuuden, valehtelee, vaikka kertoisikin totuuden”, sanotaan arabialaisessa sananlaskussa. Arabialaiset ymmärsivät, että tulevaisuus ei ole ennalta rakennettu valtatie, jota kiidetään eteenpäin ja jolta ei ole mahdollisuutta poistua. Tulevaisuuden voidaan ajatella koostuvan toisiaan risteävistä poluista, joiden risteyskohdissa on aina enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa mihin suuntaan jatkamme. Emme pysty nykyhetken perusteella sanomaan, millä polulla olemme viiden tai viidentoista vuoden kuluttua (Kuva 1).
Ennakointi ja ennustaminen eivät ole sama asia
Ennustaminen ja ennakointi ovat sanoina samankaltaisia ja ne usein myös sekoitetaan toisiinsa. Ennustaminen eli tulevaisuuden tietäminen etukäteen ei ole mahdollista. Kompleksisessa maailmassa sattumalla on aina osansa ja mahdollisia tulevaisuuksia on useita. Ennakointi sen sijaan ei pyri antamaan suoria vastauksia vaan kuvaamaan tutkittua tietoa ja mielikuvitusta hyödyntäen useita erilaisia tulevaisuuksia (Eskelinen 2021).
Irti loogisen ajattelun kahleista!
Ennakointi auttaa löytämään niitä kysymyksiä, joita ei muuten osattaisi kysyä. Usein ajatteluamme rajoittavat polkuriippuvuus ja käytettävissä olevat välineet ja mittarit. Kiireen ja paineiden keskellä on myös luonnollista keskittää ajatukset asetettuihin tavoitteisiin heti, tässä ja nyt (Ketonen-Oksi 2022). Ajan mittaan kovettuneet perusajattelutavat, paradigmat, rajoittavat ajatteluamme ja saavat meidät helposti olettamaan tulevaisuuden olevan looginen jatkumo menneisyydelle (Mannermaa 2004, 15).
Olli-Pekka Heinonen (2021, 109) uskoo suurimman ongelman luomamme maailmankuvan ja todellisuuden välillä muodostuvan siitä, että kuvittelemme asioiden nykyisestä tilasta pystyvämme tarkalleen määrittelemään, miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa. Maailma vaan ei ole kellon tapainen suljettu mekanismi, jonka voimme purkaa osiin ja koota uudelleen, eivätkä loogisen ja lineaarisen ajattelun mekanismit ole useinkaan toimivia tulevaisuutta ennustettaessa.
Tulevaisuusajattelu ja ennakointi pyrkivät murtamaan näitä ajattelun rajoitteita ja rakentamaan erilaisia tulevaisuuksia eri metodeja hyödyntäen. LABin toteuttamassa TUTU-verstas -hankkeessa lähdetään liikkeelle tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin perusteista ja rakennetaan neljän Teams-tapaamisen aikana useita erilaisia tulevaisuuskuvia ja skenaarioita hyödyntäen monipuolisesti ennakoinnin työkaluja.
Kirjoittaja
Kimmo Heponiemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän toimii TUTU-verstas-hankkeen projektipäällikkönä ja on Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsen.
Lähteet
Eskelinen, P. 2021. Entä jos – Portaat rakennetaan faktoista ja kuvittelusta. Tampereen Kauppakamarilehti. Viitattu 28.6.2022. Saatavissa https://tampereenkauppakamarilehti.fi/fi-fi/article/kauppakamarilehti/enta-jos-portaat-rakennetaan-faktoista-ja-kuvittelusta/1003/
Heinonen, O-P. 2021. Eletään ihmisiksi – yhteisöllistä viisautta etsimässä. Helsinki: Tammi.
Ketonen-Oksi, S. 2022. Puoliksi pureskeltuja mietteitä kestävästä kehityksestä ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Tulevaisuusblogi. Viitattu 28.6.2022. Saatavissa https://tulevaisuusblogi.fi/puoliksi-pureskeltuja-mietteita-kestavasta-kehityksesta-ja-vaihtoehtoisista-tulevaisuuskuvista/
Mannermaa, M. 2004. Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. Porvoo: WSOY.
@waitbutwhy. 2021. (Tim Urban). Tviitti 5.3.2021. Twitter. Viitattu 28.6.2022. Saatavissa https://twitter.com/waitbutwhy/status/1367871165319049221
