Työelämän ja johtamisen muutoksissa mukana pysyminen vaativat uusia ratkaisuja ja näkökulmia esihenkilötyöhön ja ihmisten johtamiseen. Nuoret suhtautuvat työelämään eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet; heitä motivoi entistä vapaampi ja valmentavampi johtamistyyli.
Valmentavassa johtamisessa esihenkilö ohjaa työntekijöitä yhteisiin tavoitteisiin osallistuttamalla ja valtuuttamalla. Hän voi tehdä kysymyksiä, haastaa ja kannustaa ‒ ja luoda samalla uudenlaisia näkökulmia työntekijöiden välille. (Ristikangas & Grünbaum 2013, 16.) Valmentavassa johtamisessa korostuu yhdessä tekeminen, ei niinkään yksilöiden suoritukset, jolloin työstä saadaan usein parhaat kehittymistulokset. Yksin tehdessä voi merkittävä osa kehittymismahdollisuuksista jäädä käyttämättä. (Ristikangas & Ristikangas 2013, 266.)
Esimerkkejä kaupan alalta
Immonen (2024, 2–4) tarkasteli opinnäytetyössään esihenkilötyössä ja valmentavassa johtamisessa kehittymistä. Hän havainnoi omaa uutta apulaismyymäläpäällikön työtään 10 viikon ajan ja halusi kehittyä erityisesti valmentajana. Havainnointi toteutettiin päiväkirjamuotoisena seurantana, joka on työelämälähtöinen opinnäytetyön suoritusmuoto. Päiväkirjan pitäminen on tutkimusmenetelmänä osallistuvaa havainnointia.
Immosen (2024, 27–29, 33, 36) toteuttaman seurannan perusteella saatiin selville apulaismyymäläpäällikön esihenkilötyöhön ja valmentavaan työhön liittyvät keskeiset työtehtävät ja kehityskohteet. Kolme eniten esille noussutta työtehtävää olivat työnohjaus, asiakaspalvelu ja perehdytys, jotka ovat kaikki tärkeitä asioita työskennellessä esihenkilönä kaupan alalla. Esihenkilöllä on ratkaiseva rooli työn ohjauksessa ja perehdytyksessä, jotta työntekijät tietävät tehtävänsä ja osaavat toimia turvallisesti. Havaintojen avulla huomattiin myös kehityskohteita, joita olivat esimerkiksi palautteen antaminen ja pyytäminen sekä työn ohjaus ja seuranta yksilötasolla, jotta jokainen työntekijä saisi tarvitsemaansa ohjausta ja tukea.
Valmentavaan johtamiseen ja sen kehittämiseen on erilaisia työkaluja ja koulutuksia (Immonen 2024, 38). Kaupan alan yrityksistä esimerkiksi Verkkokauppa.com (”Verkkis”) on hyödyntänyt valmentavan johtamisen koulutuksissa luentoja, pienryhmätöitä, parityöskentelyä ja omien johdettavien palautteita. Johtamista on myös alettu mitata. Myyntijohtaja Teemu Puikkosen mukaan esimerkiksi seuraavat asiat auttavat valmentamisessa onnistumista: luottamuksen ilmapiiri, eväät onnistumiselle, rohkaiseminen, motivointi, vastuun antaminen, onnistumisen tunteiden vahvistaminen, avoimuus, ajatustenvaihto ja yhteistyö. Valmennettavalle voi tehdä kysymyksiä, johon tämä tekee omat ratkaisuehdotuksensa. Arvostuksen osoittaminen on tärkeää. Valmentavaa johtamista voi opetella tarkkailemalla ympäristöään. Ensin on kuitenkin tunnettava itsensä, että voi kehittyä johtamisessa. (Kaupan liitto 2023.)
Kirjoittajat
Minttu Immonen on valmistunut tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden ja logistiikan koulutuksesta keväällä 2024.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
ElasticComputeFarm. 2016. Supermarket, torit, jäähdyttimet. Pixabay. Viitattu 5.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/supermarket-torit-j%C3%A4%C3%A4hdyttimet-949913/
Immonen, M. 2024. Esihenkilötyössä ja valmentavassa johtamisessa kehittyminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 5.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404186862
Kaupan liitto. 2023. Verkkokauppa.com kehittää esihenkilöitään valmentavaan johtamistapaan. Case-artikkelit. Viitattu 5.5.2024. Saatavissa https://kauppa.fi/uutishuone/2023/11/16/verkkokauppa-com-kehittaa-esihenkiloitaan-valmentavaan-johtamistapaan/
Ristikangas, M. & Grünbaum, L. 2013. Valmentava esimies. Helsinki: Alma Talent.
Ristikangas, M. & Ristikangas, V. 2013. Valmentava johtajuus. 3. painos. Helsinki: Alma Talent.
