Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on itsellä kokemusta vaikeasta elämäntilanteesta (Mikkonen & Saarinen 2018, 42). Kokemusasiantuntija voi oman kokemuksensa perusteella kertoa, mikä häntä on auttanut vaikeassa tilanteessa ja mitkä tekijät vaikuttivat tilanteesta selviytymiseen (THL 2024).
Lastensuojelulain 4 § mukaan lastensuojelun tulee edistää lapsen hyvinvointia sekä tuettava vanhempia lapsen kasvatuksessa (Lastensuojelulaki 13.4.2007/41, 4 §). Kokemusasiantuntija voi auttaa vähentämään vanhemman lastensuojeluun liittyvää häpeää sekä yksin jäämisen kokemuksia, auttaa ymmärtämään lastensuojelun työtä sekä rakentamaan yhteistyötä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välille (Kasper ry 2024). Kokemusasiantuntijana työskentelevän Köpsin (2023) mukaan kokemusasiantuntijan läsnäolo vahvistaa myös lapselle, että vanhemmilla on joku tukena ja etteivät he ole ainoa perhe lastensuojelun asiakkaana.
Lindströmin ym. (2021, 90–93) tutkimuksen mukaan kokemusasiantuntijat kokevat, että yhteistyön kautta ammattilaisten ymmärrys asiakkaista ja heidän kokemuksistaan kasvaa. Kokemusasiantuntija pystyy esimerkiksi selittämään ammattilaiselle, miksi asiakkaat saattavat kokea työskentelyn negatiiviseksi ja vaikeaksi. Asiakkaiden voi olla helpompi avautua kokemusasiantuntijoille, koska kokemusasiantuntijat ymmärtävät asiakkaan tilannetta (KoKoA 2021).
Sorosen (2024, 64) tutkimuksen mukaan kokemusasiantuntijoiden ja viranomaisten yhteistyön kehittymiseen vaikuttaa erityisesti viranomaisten tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta. Tietoisuuden lisääminen vahvistaa kokemusasiantuntijoiden asemaa sekä roolia työelämässä. Kokemusasiantuntijan mukaan ottamiselle on oltava selkeät perustelut ja tavoitteet (Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa -verkosto 2021).
![[Alt-teksti: kaavakuva, joka esittää etenevää prosessia, osia muun muassa tuentarpeen arviointi, kokemusasiantuntijuudesta kertominen asiakkaalle, yhteistyön aloittaminen ja yhteistyön arviointi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/872_2024_Vanhemmat-saavat-tukea-kokemusasiantuntijoilta-lastensuojelun-avohuollossa-1024x518.jpg)
Kokemusasiantuntijuuden asiakasprosessin kehittäminen
Kokemusasiantuntijuuden asiakasprosessia tulisi kehittää nykyisestä, jotta yhteistyö kokemusasiantuntijan, asiakkaan ja viranomaisten välillä etenisi sujuvasti. Pesäpuun (2021) mukaan kokemusasiantuntijoita hyödynnetään lastensuojelussa edelleen liian vähän, vaikkakin se on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Lisäksi käytännöt kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä ovat hyvin vaihtelevia.
Asiakkaan ja kokemusasiantuntijan välinen yhteistyö sovitaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Kokemusasiantuntijan työskentelyä voidaan ehdottaa asiakkaille, joilla ei ole omaa tukiverkostoa tukenaan tai asiakkaille, jotka eivät halua kertoa perheen lastensuojelun asiakkuudesta tukiverkostolleen. Kokemusasiantuntija voi omalla kokemuksellaan antaa asiakkaalle toivoa selviämisestä ja toipumisesta (KoKoA 2021).Perheen kanssa työskentelevät viranomaiset arvioivat hyötyykö asiakas kokemusasiantuntijatyöskentelystä. Päätöksen kokemusasiantuntijan käytöstä tekee lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Asiakkaan kanssa keskustellaan kokemusasiantuntijatyöskentelystä ja kerrotaan työskentelyn hyödyistä. Jos asiakas kokee kokemusasiantuntijatyöskentelyn tarpeellisena, vastaava sosiaalityöntekijä selvittää kokemusasiantuntijoiden saatavuuden kokemusasiantuntijoita välittävästä yhteistyötahosta. Kokemusasiantuntijatyöskentely kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan, johon kirjataan lastensuojelun työskentelyn tavoitteet, keinot sekä tukitoimet (THL 2023).
Asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta
Asiakkaan ja kokemusasiantuntijan kesken sovitaan ensin tapaaminen, jossa he voivat tutustua toisiinsa. Tapaamisen jälkeen asiakas päättää jatketaanko työskentelyä kokemusasiantuntijan kanssa. Yhteistyötä arvioidaan asiakasneuvotteluissa – kesto riippuu asiakkaan tarpeista, tahdosta sekä saatavilla olevista resursseista. Asiakkaan osallisuus on tärkeää, jotta asiakkaalle tulee kokemus siitä, että häntä kuullaan ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin (Lastensuojelun keskusliitto 2023, 76).
Kirjoittajat
Karoliina Päivärinne ja Sanna Kalliala ovat sosionomeja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelijoita lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta. He työskentelevät lastensuojelun avohuollossa.
Jaana Mantela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Kasper ry. 2024. Vanhempien tukihenkilötoiminta. Kasvatus ja perheneuvonta ry. Viitattu 6.9.2024. Saatavissa https://suomenkasper.fi/lastensuojelu/tukihenkilotoiminta/
Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa –verkosto. 2021. Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2021/05/lskl-Lastensuojelun-kokemusasiantuntijoiden-eettiset-ohjeet.pdf
KoKoA. 2021. 10 syytä tilata kokemusasiantuntija. Viitattu 9.9.2024. Saatavissa https://www.kokemusasiantuntijat.fi/10-syyta/
Köpsi, P. 2023. Se toimii, jos toimii? Kokemuskumppanit lastensuojelussa. Blogi. Viitattu 6.9.2024. Saatavissa https://kokemuskumppanit.fi/se-toimii-jos-toimii-kokemuskumppanit-lastensuojelussa-osa-1-2
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Finlex. Viitattu 7.9.24. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1
Lastensuojelun keskusliitto. 2023. Lastensuojelu asiakkaiden silmin. Viitattu 6.9.2024. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2023/11/20231101LastensuojeluAsiakkaidenSilminSelvitysValmis.pdf
Lindström, J., Rantanen, T. & Maers, M. 2021. Katujen asiantuntijoiden tarinoita parityöstä ammattilaisten kanssa. Julkaisussa Günther, K. & Kallio, J. (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Talentia-lehti – Sosiaalityön tutkimuksen seura. 84–96.
Mikkonen, I. & Saarinen, A. 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Printon.
Soronen, K. 2024. Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus: kokemusasiantuntijuuden rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 1.10.2024. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/66158/978-952-337-426-3.pdf?sequence=1
THL. 2023. Lastensuojelun käsikirja – Avohuollon asiakassuunnitelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelun-avohuolto/avohuollon-asiakassuunnitelma
THL. 2024. Kokemusosaaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.9.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen
