Covid-19-pandemian tuomat rajoitukset ovat vähentäneet sosiaalisia kontakteja, ja erilaiset haasteet arjessa ovat lisänneet psyykkistä kuormittumista perheissä (Kestilä ym. 2022). Vanhemmat ovat tasapainoilleet muuttuneiden työn vaatimusten ja lastenhoidon välillä. Vanhempien merkitys lapsen kasvuun ja kehitykseen on merkittävää, joten vanhemmuuden ja vanhemmuustaitojen tukeminen on tärkeää. (Kalland & Salo 2020, 891.)
Opinnäytetyössä (Hämäläinen & Puumalainen 2022) tarkastellaan Covid-19-pandemian vaikutuksia varhaiskasvatuksessa olevien 5–6-vuotiaiden lasten sosiaalisten taitojen kehittymiseen vanhempien näkökulmasta. Tulosten perusteella vanhemmat tietävät hyvin, miten lasten sosiaaliset taidot ilmenevät ja miten taitoja voi tukea. Perheet ovat erilaisia taloudellisen tilanteen, sosiaalisten verkostojen ja voimavarojen suhteen, joten pandemia-aika on vaikuttanut perheisiin yksilöllisesti. Kontaktien vähyyden vuoksi sosiaalisia taitoja vahvistettiin kotona käytyjen keskustelujen avulla; esimerkiksi yksinäisyydestä keskusteltiin aiempaa enemmän (Hämäläinen & Puumalainen 2022).
Miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja opitaan?
Lapsen sosiaalisten taitojen kehittyminen on monen asian summa. Taitojen kehittymisen luontevuuteen vaikuttaa perimä ja temperamentti, mutta varhaislapsuudessa taitojen kehittymisen kannalta vanhempien ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys. (Keltikangas-Järvinen 2012, 7; Niemi 2012, 155). Vanhempien epäsuora ja suora toiminta vaikuttavat keskeisesti sosiaalisten taitojen oppimiseen.
Suoraa vaikuttamista on, että vanhemmat järjestävät tilanteita, joissa lapsi kohtaa muita lapsia. Epäsuoraa vaikuttamista tapahtuu perheen ilmapiirin, lasten ja aikuisten välisten vuorovaikutussuhteiden sekä myös vanhempien oman sosiaalisen verkoston ja perheen ulkoisten resurssien kautta. (Nurmi ym. 2014, 62; Neitola 2011, 88.)
Vanhempien esimerkki, kotona lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu sekä tunteiden sanoittaminen edistävät lasten sosiaalisia taitoja (Hämäläinen & Puumalainen 2022). Tukiessaan lapsen tunnetaitoja vanhemmalta edellytetään hyviä tunnetaitoja ja kykyjä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. (Mieli ry 2022.)
Ammattilaiset perheiden tukena
Neuvolan merkitys vanhemmuuden tukemisessa on suuri. Neuvolatyön haasteena voi olla verrattain lyhyt vastaanottoaika, jolloin kaikkia tarvittavia asioita ei välttämättä ehditä käsitellä tai tuen tarve voi jäädä tunnistamatta. Tällöin luottamuksellinen suhde perheen ja terveydenhoitajan välillä sekä yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa korostuvat. Varhaiskasvatuksen työntekijät viettävät lasten kanssa aikaa päivittäin, joten heillä voi olla erilaista näkemystä lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin, kun herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista.
Kirjoittajat
Tanja Hämäläinen ja Heini Puumalainen ovat pian valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Hämäläinen, T. & Puumalainen, H. 2022. Covid19-pandemian vaikutuksia 5–6-vuotiaiden lasten sosiaalisiin taitoihin- vanhempien näkökulma. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, terveydenhoitajakoulutus. Lappeenranta. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328480
Kalland, K. & Salo, S. 2020. Vanhemmuuden tukeminen vauva- ja lapsiperheissä. Lääketieteellinen aikakausikirja. 8/2020.
Keltikangas-Järvinen, L. 2012. Pienen lapsen sosiaalisuus. Helsinki: WSOY.
Kestilä, L., Kapiainen, S., Mesiäislehto, M. & Rissanen, P. (toim.) 2022. Covid-19-epidemian vaikutukset, hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio kevät 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Raportti 4/2022. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144268/THL_Rap4_2022_Covid-seuranta_kevat_2022_web.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Mieli ry. 2022. Tunnetaitojen vahvistaminen neuvolassa. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/neuvola/tunnetaitojen-vahvistaminen-neuvolassa/
Neitola, M. 2011. Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen ‒ vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat. Tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustiede. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/72512/AnnalesC324Neitola.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Niemi, M. 2012. Lapsen ominaisuudet, perheen resurssit ja vanhempi-lapsisuhde lapsen kehityksen ennustajana. Pitkittäistutkimus varhaislapsuudesta kouluikään. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. 2018. Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus.
Wormwood, M. 2021. Nainen, tyttö, sänky, makuuhuone. Pexels. Viitattu 7.12.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-tytto-sanky-makuuhuone-7484418/
