Paljon vapaaehtoisesti ohjaajana ja valmentajana toimineena eri urheiluseuroissa mieleen tuli kysymys: voisiko osaamista soveltaa vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin tukemiseksi?
Valmentajien hyvinvoinnista on kansallisen tason tutkimustietoa saatavilla verrattain vähän. Pääasiassa on tutkittu ammattivalmentajien hyvinvointia, minkä ohella on tutkittu vain hieman vapaaehtoisia valmentajia. (Blomqvist ym. 2020, 6; Kaski 2013; Pelkonen 2020; Savukoski 2021.) Koska valmista työkalua vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin kartoittamiseksi ei ollut saatavilla, rakennettiin tarkoitukseen sopiva kysely YAMK-opinnäytetyönä yhteistyössä salibandy seura O2-Jyväskylä Ry:n kanssa (Launis 2023).
![[Alt-teksti: Kirkkaanpunainen pelipaita, jossa on tunnus salibandy o2 jyväskylä sekä teksti valmentaja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/01/827_2022_Vapaaehtoisten-valmentajien-hyvinvoinnin-tukeminen-1024x576.jpg)
Vapaaehtoistoiminta on merkittävä resurssi
Sekä maanlaajuisesti että paikallisesti tarkasteltuna vapaaehtoisten toiminta urheiluseuratoiminnassa on merkittävää. Kolmasosa suomalaisista, 1,8 miljoonaa ihmistä osallistuu urheiluseuratoimintaan eri rooleissa. Vapaaehtoistyötä tekee seuroissa 500 000 henkilöä, ja työn arvo on 700 miljoonaa euroa. Olympiakomitea on todennut, että urheiluseuratoiminta on Suomen suurin kansanliike, ja sen vaikutus ihmisille ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. (Suomen olympiakomitea 2022.)
O2-Jyväskylä Ry on yksi Salibandyliiton alaisista seuroista. Se liikuttaa Jyväskylän alueella reilua 1000 jäsentä, lapsista aikuisiin. Joukkueita on 49 ja koulukerhoryhmiä 30. Valmentajia seurassa on noin 115. Pelkästään O2-Jyväskylä ry:n tuoma hyöty yhteiskunnalle on vuosittain 9,91 miljoonaa euroa. Kokonaishyödystä suurin osa tulee sosiaalisesta hyödystä, jonka yksi osa-alue on vapaaehtoisten tekemän työn arvo. (Kaasalainen & Karhunen 2022; O2-Jyväskylä Ry 2022.)
Hyvinvointikysely seurojen käyttöön
Opinnäytetyössä rakennetun kyselyn tarkoituksena on toimia työkaluna vapaaehtoisten valmentajien hyvinvoinnin kartoittamisessa, seurannassa ja tiedolla johtamisessa. Tavoitteena on, että vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointiin kiinnitettäisiin aiempaa enemmin huomiota ja että työkaluksi rakennettu kysely jalostuisi mahdollisimman monen seuran käyttöön.
Tietopohjassa on sovellettu työhyvinvoinnin teoriaa ja valmentajien työhyvinvointiin liittyvää tutkimusaineistoa. Kysely kattaa kaikki hyvinvoinnin osa-alueet työkykytalo-mallia mukaillen (kuva 2). Kysely on tehty helpoksi ja nopeasti vastattavaksi. Se sisältää 25 monivalintakysymystä, ja lopussa on yksi avoin kohta vapaalle sanalle aiheeseen liittyen.
Kyselyn testaus toteutettiin sähköisenä kyselynä Webropol-ohjelman avulla, joka kerää ja analysoi vastaukset automaattisesti. Jokainen seura voi toteuttaa kyselyn haluamallaan ohjelmalla ja muokata kyselyä käyttöönsä sopivaksi. Sähköisesti kyselyn etuina on nopeus ja helppous, lisäksi tietoturva ja anonymiteetti ovat varmempia kuin paperikyselyssä.
Opinnäytetyö kyselylomakkeineen on saatavilla Theseus-palvelusta sähköisenä nimellä Salibandyvalmentajien hyvinvointi – Salibandyseura O2-Jyväskylä Ry:n vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointikartoitus. Hyvän tutkimuskäytännön mukaisesti on kyselyä käytettäessä muistettava mainita lähdetiedot ja tekijä.
Kirjoittajat
Liisa Launis opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja YAMK -tutkintoa. Ammatiltaan hän on fysioterapeutti ja toimii vapaa-ajallaan fysiikkavalmentajana. Syventävänä osaamisena ja kiinnostuksen kohteena on ergonomia ja työhyvinvointi.
Anne Suikkanen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Blomqvist, M., Mononen, K. & Hämäläinen, K. 2020. Valmentajakysely 2019. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU). Jyväskylä. Viitattu 28.1.2022. Saatavissa https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_blo_valmentaja_sel99_53976.pdf
Kaasalainen, J. & Karhunen, K. VS: O2-Jyväskylä ry jäsenmäärät. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja Kaasalainen, J., Karhunen, K. 5.1.2022.
Kaski, S. 2013. Urheiluvalmentajien työhyvinvointi Suomessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Tampere. Viitattu 7.2.2022 Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94805/978-951-44-9309-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Launis, L. 2023. Salibandyvalmentajien hyvinvointi : salibandyseura O2-Jyväskylä Ry:n vapaaehtoisten valmentajien hyvinvointikartoitus. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja johtaminen. Viitattu 12.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111192
O2-Jyväskylä Ry. 2022 Facebook-päivitys 29.11.2022. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://www.facebook.com/O2JKL
Pelkonen, P. 2020. ”Että pystyis parhaita ideoita ja käytäntöjä jakaa” : Kokeneiden ammattivalmentajien kokemuksia työhyvinvoinnista. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 18.2.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68099/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202003092334.pdf
Savukoski, M. 2021. Urheiluakatemiavalmentajien työhyvinvointipääomaa rakentavat voimavaratekijät. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 10.2.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/76109/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202105313351.pdf
Suomen Olympiakomitea. 2022. Seuratoiminta. Viitattu 7.1.2022. Saatavissa https://www.olympiakomitea.fi/seuratoiminta/
Työterveyslaitos. 2022. Aineistopankki. Työkykytalo. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://ttl.imagebank.fi/search
