Mediakasvatuksella on Suomessa pitkät perinteet, ja sen voidaankin sanoa olevan osa kansansivistyksen historiaa. Kansallisten mediakasvatuslinjausten mukaan jokaisen ihmisen medialukutaitoja tulee edistää. Mediat muodostavat siltoja ihmisten välille, ja niiden avulla tehdään maailmaa näkyväksi, jaetaan tietoa sekä luodaan uutta. (Palsa 2021.)
Media tarkoittaa mediasisältöjä, niitä välittäviä ja tuottavia välineitä, niistä syntyviä ympäristöjä sekä tahoja, jotka tuottavat mediaa. Medialukutaitoon sisältyy taito käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita sekä arvioida kriittisesti mediasisältöjä. Lisäksi medialukutaidolla tarkoitetaan valmiutta tuottaa erilaisia mediasisältöjä. Mediavälineiden käyttö ja turvallinen toiminta mediaympäristössä sisältyvät myös medialukutaitoon. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti & Opetushallitus, 2022.)
Monialainen yhteistyö kehityksen tukena
Varhaiskasvatus on lasten elämän yksi merkityksellisimmistä palveluista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on turvata lapsen oikeus oppimiseen sekä tasoittaa lasten eriarvoisuutta (Valtioneuvosto 2021, 25.) Toinen merkittävä jo pienten lasten käyttämä palvelu on kirjasto, joka on maksuton sivistyksen ylläpitäjä. Digitalisaation myötä kirjastot ovat nousemassa yhdeksi tietoyhteiskunnan tukipisteeksi (Kokkonen 2017, 1). Nykyajan mediaympäristössä on suuri tarve tuoda kirjastojen sisällöntuntemusta ympäröivään yhteiskunnan hyödyksi (Sallmen 2013).
Varhaiskasvatuksessa mediaa tutkitaan ja tuotetaan innokkaasti ja ennakkoluulottomasti. Lapset tutustuvat medioihin, mediavälineisiin sekä mediasisältöihin. Media tarjoaa lapsille tarinoita ja kokemuksia. Lasten median tuottaminen on leikillisen luovaa yhdessä tekemistä. Turvallisen median käyttöön tarvitaan vuorovaikutustaitoja sekä aikuisen ohjeistusta. (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti & Opetushallitus 2022.)
Kansallisen mediataitolinjauksen tavoitteena on kehittää toimivia paikallisia verkostoja mediakasvatustyön tueksi. Tarkoituksena on hyödyntää suunnitelmallisesti alueellisia vahvuuksia, liitoksia ja rahoituslähteitä. (Salomaa & Palsa 2019.) Kirjaston henkilökunnalla on ainutlaatuinen osaaminen omasta osaamisalueestaan, johon kuuluu vahvasti medialukutaidon hallinta (Sallmen 2013). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 2022, 26) velvoittavat varhaiskasvatuksen kasvattajia edistämään lasten medialukutaitoja.
Olisi merkityksellistä, jos nämä kaksi ammattikuntaa toteuttaisivat monialaisessa yhteistyössä suunnitelmallisesti medialukutaidon opettamista lapsille. Varhaiskasvatuksen ja kirjaston henkilöstö voisivat tukea toisiaan ja jakaa resursseja niin, että medialukutaidon opettaminen olisi ajankohtaista, tarkoituksenmukaista, resurssitehokasta sekä lapsen osallisuutta tukevaa.
Kirjoittajat
Sanna Lehtosalo on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee digiohjaajana Hollolan varhaiskasvatuksen Digipolulle-hankkeessa, joka kuuluu Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaan.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Juli-s. 2021. Lapsi, koulutus, viisaus, kirjoja, poika, kirjasto. Pixabay. Viitattu 23.10.2022. https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-koulutus-kirjoja-poika-6700620/
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti & Opetushallitus 2022. Uudet lukutaidot. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://uudetlukutaidot.fi/
Kokkonen, V. 2017. Kirjastojen taloudelliset vaikutukset. Oxford research. Viitattu 6.10.2022. Saatavissa http://suomenkirjastoseura.fi/files/julkaisut/Kirjastojen%20taloudelliset%20vaikutukset.pdf
Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Viitattu 7.10.2022. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf
Palsa, L. 2021. Medialukutaidon yhdenvertaisuus edellyttää systemaattista kehittämistä. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 7.10.2022. Saatavissa https://lukuliike.fi/medialukutaidon-yhdenvertaisuus-edellyttaa-systemaattista-kehittamista/
Sallmen, P. 2013. Kirjastojen näkyvyys mediakasvatuksen toimijana. Viitattu 7.10.2022. Saatavissa https://blogit.kirjastot.fi/kirjastojen-nakyvyys-mediakasvatuksen-toimijana/#.V1mAbeeLRsM
Salomaa, S. & Palsa, L. 2019. Medialukutaito Suomessa. Kansallisen mediakasvatuslinjaukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:37. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://medialukutaitosuomessa.fi/mediakasvatuslinjaukset.pdf
Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Viitattu 6.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y
