Varhaiskasvatuksen työnkuvia selkeyttämässä PDCA-mallin mukaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan päiväkodissa toimivassa esiopetuksessa sovelletaan varhaiskasvatuslain säädöksiä ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksista. (Opetushallitus 2024) Esiopetuksen kasvattajakokoonpanot vaihtelevat. Näin on myös Varsinais-Suomessa sijaitsevassa maalaiskaupungissa, jonka esiopetusryhmän opettajat pyysivät LAB-ammattikorkeakoulun lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelman opiskelijoita osallistumaan tehtävänkuvien selkiyttämiseen.

Ryhmän varhaiskasvatuksen opettajien työnkuvat olivat yhtenevät, mutta toiveena oli niiden eriyttäminen osaamisia ja omaa mielenkiintoaan vastaavaksi. Myös koulutustaustat ja asiantuntijuus vaihtelivat. Ryhmässä on eri sosionomitaustaista osaamista (LTO-esiopetuspätevyys ja varhaiskasvatus). Lasten hyvinvoinnin tukeminen on luonnollisesti jokaisen kasvattajatiimin jäsenen tehtävänä, mutta opettajat kokivat, että selkeämpi työnjako mahdollistaa mahdollisimman laadukkaan esiopetuksen. Siihen sisältyy turvallisen kasvuympäristön luominen, enemmän läsnäoloa lasten kanssa sekä yksilöllistä lasten että perheiden huomioimista.

Eri ammattiryhmien erikoistuneen osaamisen tunnistaminen olisi tärkeää moniammatillisen tiimin toimivuuden takia (Opetushallitus 2021, 75). Kehittyvä työyhteisö muodostuu jatkuvasta työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja hyödyntämisestä. Kupilan (2020, 313‒316) mukaan tiimin tehtävänä onkin pohtia, miten saada paras moniammatillisesti toimiva pedagoginen käytäntö osaksi ryhmän toimintaa. Moniammatillisen osaamisen muuntuminen työyhteisön aidoksi resurssiksi edellyttää tiimiltä aktiivista toimintaa. Varhaiskasvatuksessa tämä monialaisen yhteistyön tavoite on lapsen hyvinvointi ja etu. (Karila ym. 2021,76.)

Varhaiskasvatusta tehdään moniammatillisena tiimityönä

Oman tiimin lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat osallistua erilaisiin työryhmiin ja organisaatiorajat ylittävään työskentelyyn. (Ranta 2023, 34‒39.) Moniammatillisuus voi myös olla varhaiskasvatuksessa organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä ‒ esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hyvinvointialueille tai yksityisille yrityksille. Myös kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani varhaiskasvatuksessa. Eri alojen ja organisaatioiden rakenteiden tulee mahdollistaa vastavuoroinen dialogi. Tällöin saadaan parhaimmillaan aikaiseksi vuorovaikutussuhteita hyödyntävää yhteistä kehittämistä.

Varhaiskasvatuksenopettajien työnkuvien kehittäminen PDCA-mallilla

Varhaiskasvatuksenopettajien tehtävänkuvia muokattiin hyödyntämällä PDCA-sykliä eli Demingin jatkuvan kehittämisen mallia. PDCA-sykli on kehittämismenetelmä, jossa sykliin kuuluvat toiminnan suunnittelu, toteutus, tarkistaminen/arviointi ja seuranta ja käyttöönotto/jalkauttaminen. Menetelmä nojautuu jatkuvaan oppimiseen, jossa korjataan ja tarkennetaan ongelmasta ja sen ratkaisusta tehtyjä oletuksia osana prosessia. (Kehmet 2024.) Tämä jatkuvan parantamisen malli on toiminnan kehittämisessä keskeistä, ja sitä käytetään useasti työyhteisöissä, joissa halutaan keskittyä prosessien jatkuvaan parantamiseen. (Flovio 2024).

PDCA-mallin mukaisesti esiopetusryhmän opettajien kanssa aloitettiin prosessi työnkuvien selkeyttämiseen liittyvän työskentelyn suunnittelemisella. Toteutusvaiheessa järjestettiin työpaja, jossa työtehtävät ja yhteistyökumppanit kirjattiin paperilapuille ja niistä keskusteltiin yhdessä.

Tämän jälkeen työskentely toistettiin kiinnittäen huomiota tarkentuneesti työntekijöiden omaan osaamisalaan sekä laajemmin yhteistyökumppaneihin. Työskentelyn päätteeksi sovittiin työnjaosta. Työnjakosuunnitelmaan palataan myöhemmin, ja sitä tarkastellaan sovituin väliajoin. Tavoitteiden tarkistaminen ja toiminnan kehittäminen on esiopettajien työssä jatkuva prosessi. (Aalto-yliopisto 2024.) Esiopetusryhmässä koko tiimi on kokenut, että työnjaon selkeyttämisen jälkeen työntekijöillä on enemmän aikaa olla läsnä lapsille.

Lähteet

Aalto-yliopisto. 2024. Aalto-käsikirja. Jatkuvan kehittämisen käsikirja. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://www.aalto.fi/fi/aalto-kasikirja/jatkuvan-kehittamisen-periaate-pdca

Flovio. Jatkuvan parantamisen malli PDCA. 2024. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa https://flovio.fi/jatkuvan-parantamisen-malli-pdca/

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Viitattu 30.9.2024.Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf

Kehmet. 2024. Menetelmälaari. PDCA-sykli. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://kehmet.hel.fi/menetelmalaari/pdca-sykli/

Kupila, P. 2020. Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus oppivassa työyhteisössä. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.). Varhaiskasvatuksen käsikirja. Latvia: Livonia Print Ltd., 310–320.

Opetushallitus. 2021. Ammatillinen koulutus ‒ Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohje. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Ohje%20osaamisen%20tunnistamisesta%20ja%20tunnustamisesta.pdf

Opetushallitus. 2024. Esiopetuksen järjestäminen, Koulutus ja tutkinnot. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetuksen-jarjestaminen

Ranta, S. 2023. Näin johdat varhaiskasvatuksen tiimiä. Jyväskylä: PS-kustannus.