30 vuoden takainen Nykysuomen käyttötieto kertoo trendin merkitsevän suuntausta tai kehityssuuntaa, mutta sanaa megatrendi ei listoista löydy (Sorsa 1996). Nykyään jo arkipäiväistynyt megatrendi tarkoittaa globaalin kehityksen suurta linjaa, alailmiöiden kokonaisuutta, jonka oletetaan jatkuvan samansuuntaisena tulevaisuudessa (Rubin 2004). Viime vuosina megatrendit ovat nousseet trendiksi sijoittamisessa, mutta alkujaan termin on tuonut tietoisuuteen John Naisbitt vuonna 1982 teoksessaan Megatrends: Ten new directions transforming our lives (Naughtin et al. 2024).
Viidestä megatrendistä neljään
Suomessa megatrendit liitettäneen Sitraan, joka on julkaissut listauksia vuodesta 2011 asti (Dufva 2019). Sitran tuorein megatrendipäivitys on tehty tammikuussa 2026 (Dufva et al. 2026), aiempi on vuodelta 2023 (Dufva et al. 2023).
”Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta” liittyy ihmisiin ja kulttuuriin. Tyyli on erilainen kuin vuoden 2023 muotoilussa ”hyvinvoinnin haasteet kasvavat”. Muutos näkyy myös vallan ja politiikan megatrendissä, jossa ”demokratian kamppailu kovenee” on uudistunut muotoon ”maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman”. Aiemmin luonto ja resurssit -teemassa kerrottiin, mitä on tapahtumassa: ”luonnon kantokyky murenee”. Nyt ollaan jyrkempiä: ”ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan”.
Neljäs megatrendi on ” tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa”. Rahaa ei mainita enää lainkaan, ja talous on sulautettu yhteen teknologian kanssa. Vuonna 2023 megatrendeinä olivat ”talouden perusta rakoilee” sekä ”kilpailu digivallasta kiihtyy”.
Tyylilaji muuttuu
Haasteet kasvavat, kamppailu ja kilpailu kovenevat, kantokyky murenee ja perusta rakoilee. Ei kuulosta kovinkaan rauhalliselta tai toiveikkaalta. Sen sijaan sanat kohti, sopeutuminen, uudistuminen tai vaikka voiman mittaaminen ovat tyynempiä ja toiveikkaampia. Näin päättelivät myös Tulevaisuuksien ennakointi ja innovaatiotoiminta -opintojaksolle keväällä 2026 osallistuneet LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka perehtyivät megatrendeihin ja kertoivat ajatuksiaan muutoksista.
Keskustelijoiden mukaan demokratia esitettiin aiemmin uhattuna ja uhrina. Nyt se nähtiin toimijana ja kyvykkäänä muutokseen. Näennäisdemokratioiden haasteiden rinnalle ovat nousseet perinteisinä demokratioina pidettyjen valtioiden ongelmat. Moni tulkitsi, että uusi muotoilu herättelee ihmisiä toimimaan demokratian puolustamiseksi. Jotta demokratiaa voisi edistää, on ymmärrettävä, mitä demokratia on ja mihin se perustuu.
Moni mainitsi ilmastokriisiin ahdistavuuden ja kiireen – olisi pitänyt toimia jo aiemmin ja tehdä enemmän. Tyyli nähtiin konkreettisena ja realistisena. Haluun ja vapaaehtoisuuteen liittyvästä toiminnasta pitää luopua, ja pakko-sana koettiin hyväksi.
Megatrendit kuvaavat hidasta muutosta, mutta teknologiaan ja talouteen liittyvä ”tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa”-megatrendi kirvoitti huomioita nopeasta muutoksesta juuri tekoälyn käyttöönoton ja elämän eri alueita läpäisevän laajuuden suhteen. Aiempi utopia on nyt todellisuutta. Edellisiä megatrendejä ei nähty vanhentuneina, vaan digivalta ja talouden murros ovat kietoutuneet valtamuutoksessa yhteen.
Yli 40 opiskelijaa olivat lähes yksimielisiä siitä, että muotoilut ovat nyt positiivisempia ja ratkaisukeskeisempiä kuin aiemmat, jotka tulkittiin varoittaviksi ja ongelmia korostaviksi, jopa kriisipuhemaisiksi. Moni analysoi, että ilmiöt, joista vuonna 2023 varoiteltiin, ovat nyt tosiasioita, joita ei voi muuttaa. Niiden kanssa on opittava elämään, mutta niitä on myös pystyttävä hyödyntämään. Ratkaisuja on tehtävä.
Kannustavuutta tarvitaan
Kannustavuus koettiin tarpeelliseksi. Puhe olisi yleisemminkin muutettava positiivisemmaksi, jotta myös nuoremmat sukupolvet saadaan innostumaan tulevaisuudesta. Unelmointi ja uskallus nähdään tekemistä ja yrittäjyyttä aktivoivina asioina.
Opiskelijoiden havainto on kiinnostava, sillä se linkittyy futuristi Perttu Pölösen Tulevaisuusajattelu innovaatioiden uudistumisen polttoaineena -alustukseen KaakkoACT-hankkeen (LAB 2026) 11.12.2025 tilaisuudessa Menestys alkaa ennakoinnista. Aiemmin tulevaisuutta odotettiin, nykyään yhä useammin pelätään. Muutos on tapahtunut erityisesti eri ikäluokkien välillä. Toiminta on erilaista, jos sitä ohjaa innostus, eikä huoli. (Pölönen 2025)
Opiskelijakeskusteluja lainaten: ”Vuoden 2026 megatrendit haluavat meidän kysyvän itseltämme: mitä meidän tulee muuttaa, jotta elämä olisi parempaa ja laadukkaampaa?”
Kirjoittaja
Anu Nuutinen on KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori. Hän on opiskellut tulevaisuuden tutkimusta 1990-luvulla, tehnyt työvoima- ja koulutustarve-ennakointia 2000-luvun alussa ja opettanut ennakointia vuodesta 2021.
Lähteet
Dufva, M. 2019. Mitä kuuluu megatrendeille? Sitra. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/mita-kuuluu-megatrendeille/
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pettinen, J. 2026. Megatrendit 2026. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/
geralt. 2018. Altmann, G. Kysymysmerkki, huomautus. Pixabay. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kysymysmerkki-huomautus-kahtena-3585355/
Naughtin, C., K., Schleiger, E., Bratanova, A., Terhorst, A. & Hajkowicz, S. (2024) Forty years in the making: A systematic review of the megatrends literature. Futures. Vol. 157. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016328724000120
Pölönen, P. 2025. Tulevaisuusajattelu innovaatioiden uudistumisen polttoaineena -esitys 11.12.2025. Menestys alkaa ennakoinnista -tilaisuus.
Rubin, A. 2004. Käsitesanasto. Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuus.fi. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/kasitesanasto/
Sorsa, A. & Turtia, K. (toim.) 1996. Nykysuomen käyttötieto. 1. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava.
