Harppauksin kehittynyt digitaaliteknologia on mullistanut LAB-ammattikorkeakoulun konetekniikan insinööriopintoja, kun opiskelija voi periaatteessa testata kokonaisen tuotantolaitoksen automaatiota digitaalisen kaksosen avulla. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa esimerkiksi koneiden, tuotantoprosessien, järjestelmien tai jopa työntekijöiden virtuaalista kopiota (Mikkola & Ukko 2020). Virtuaalisuus on kuitenkin vain yksi uusi ympäristö insinöörityön tulevaisuudessa, sillä valtavia loikkia on otettu myös tekoälyn saralla. Viimeaikaiset esimerkit antavat luvan kysyä, voisiko kone kirjoittaa myös tämän blogin?
Yliopistojen johtoasema koneoppimisen tutkimuksessa on siirtynyt yritysten käsiin (Kosola 2020). Erilaisia keinoälyn kaupallisia sovelluksia syntyy jatkuvasti. Yhdysvaltalainen tekoäly-yritys OpenAI julkaisi kesäkuussa tekoälymallin GPT-3, joka luo sille syötetystä tekstikatkelmasta lisää samankaltaista ja ymmärrettävää tekstiä hetkessä. GPT-3 voidaan virittää esimerkiksi tuottamaan blogiaiheita, brändien hakukoneoptimointia, tulkitsemaan koodia, luomaan Twitter-sisältöä ja hoitamaan tekstisuunnittelijan tehtäviä. (OpenAi 2021.)
Alun kysymykseenkin vastaus löytyy jo: Verkossa kokeiluversiona toimiva tekoälysovellus AI Writer tuottaa erilaisia tekstejä pyydetyistä aiheista. Syöttämällä sovellukselle otsikon ”Ai’s human like capabilities at blog writing”, AI Writer luo blogitekstin, jossa se arvioi pystyvänsä päihittämään ihmisen kirjoitustyössä kymmenessä vuodessa. Tekstiin sisältyy kuusi lähdeviitettä.
Kovaa ja pehmeää osaamista
On aiheellista kysyä, missä määrin nykyinen insinöörin ammattitaito suojaa siltä, ettei kehittynyt tekoäly vie tulevaisuuden töitä? Etenkin todennäköisyyksiin, suurten datamäärien käsittelyyn ja ennustettaviin olosuhteisiin liittyen tekoälyllä voidaan korvata inhimillisiä erehdyksiä ja sattumanvaraisuutta, mutta koneoppimista on ryhdytty soveltamaan myös luovuutta vaativiin tehtäviin (Dems 2020).
EU:n ammattijärjestöjen kattojärjestö (European Trade Union Confederation, ETUC) on tehnyt Digitalisaation puitesopimuksessa (22.6.2020) linjauksia siitä, miten digitalisaatio otetaan huomioon työpaikoilla ja työelämässä. Sopimuksessa otetaan kantaa mm. siihen, miten työntekijöiden osaamistasoa täytyy kasvattaa jatkuvasti edistyvän keinoälyn ja digitalisaation keskellä. (ETUC 2020.) Olisi hyvä, jos jo opiskeluaikana tulevalle insinöörille tarjottaisiin sellaista osaamista, joka valmistaa menestymään keinoälyn rinnalla. Ihmisen ja koneen välinen ero tulee ilmeiseksi tehtävissä, joissa vaaditaan empatiaa, tunneälyä, moraalia ja etiikkaa sekä sosiaalisia taitoja (Wu 2019).
Teknologian historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten ihmisen tekemää työtä on korvattu teknisillä innovaatioilla. Sama trendi tulee jatkumaan myös tekoälyn aikakaudella, mutta uusilla alueilla. Mitä enemmän teknologia huolehtii arjestamme, sitä enemmän tarvitaan tätä teknologiaa luovia, soveltavia, kehittäviä ja kokeilevia ihmisiä. (Thomas 2020.)
Olisikin tärkeää, että ns. kovien taitojen ja tietojen ohella tulevaisuuden insinöörille tarjottaisiin osaamista ja ymmärrystä myös näistä metataidoista.
Kirjoittajat
Sini Kallioniemi on LAB-ammattikorkeakoulun kone- ja automaatiotekniikan opiskelija.
Ari Hautaniemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä.
Lähteet
Dems, K. 2020. Will a Robot Take Your Writing Job. Medium.com. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://kaydems.medium.com/will-a-robot-take-your-writing-job-c03749a8c7ef
ETUC. 2020. European social partners framework agreement on digitalisation. [Viitattu 15.3.2021]. Saatavissa: https://www.etuc.org/system/files/document/file2020-06/Final%2022%2006%2020_Agreement%20on%20Digitalisation%202020.pdf
Kosola, L. 2020. Uusi tekoäly hämmästyttää: kirjoittaa uskottavasti mitä vaan -suomalaistutkija: ”Tuottaa puppua, joka näyttää oikealta”. Yle.fi. [Viitattu 15.3.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11469909
Mikkola, A. & Ukko, J. 2020. Digitaalinen kaksonen tulkitsee todellisuutta ja tehostaa toimintaa – älykkään mallinnuksen avulla säästetään aikaa ja rahaa. LUT-Yliopisto. [Viitattu 15.3.2021]. Saatavissa: https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/digitaalinen-kaksonen-tulkitsee-todellisuutta-ja-tehostaa-toimintaa-%E2%80%93-alykkaan-mallinnuksen-avulla-saastetaan-aikaa-ja-rahaa
OpenAI. 2021. GPT-3 Demo Showcase, 100+ Apps, Examples, & Resources. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://gpt3demo.com/
Thomas, M. 2019. Artificial Intelligence’s Impact on the Future of Jobs. Builtin.com. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://builtin.com/artificial-intelligence/ai-replacing-jobs-creating-jobs
Wu, J. 2019. Empathy in Artificial Intelligence. Forbes.com. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/cognitiveworld/2019/12/17/empathy-in-artificial-intelligence/?sh=59d0e0f66327
Linkit
Linkki 1. Ai-Writer.com. 2020. Generate Unique Text with the Ai Article Writer. [Viitattu 23.3.2021]. Saatavissa: http://ai-writer.com/
Linkki 2. Mikkola, A. & Ukko, J. 2020. Digitaalinen kaksonen tulkitsee todellisuutta ja tehostaa toimintaa – älykkään mallinnuksen avulla säästetään aikaa ja rahaa. LUT-Yliopisto. [Viitattu 15.3.2021]. Saatavissa: https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/digitaalinen-kaksonen-tulkitsee-todellisuutta-ja-tehostaa-toimintaa-%E2%80%93-alykkaan-mallinnuksen-avulla-saastetaan-aikaa-ja-rahaa
Kuvat
KUVA1: Geralt. 2020. Työntekijöiden Tekniikka. Pixabay. [Viitattu 23.3.2021] Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-5246640/
