Verkkokurssit tai verkossa pidettävät oppitunnit eivät ole korkeakouluopinnoissa mikään uusi ilmiö, mutta erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen verkko-opetuksen määrä on kasvanut (Hannus 2022). Tilastokeskuksen (2024) mukaan 16–89-vuotiaista peräti 90 % omistaa oman älypuhelimen, joten onkin perusteltua kysyä, hyödynnetäänkö puhelinta verkko-opinnoissa vai suoritetaanko niitä edelleen perinteisemmin tietokoneella.
Monesti puhelinta pidetään pelkästään opiskelun häiriötekijänä, joka pikemmin estää oppimista sen edistämisen sijaan. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussakin on opiskelijoille ohjeet vain oman tietokoneen vaatimuksista (Pelander 2024; LAB 2025). Mutta voisiko puhelimen tai muun mobiililaitteen käytölle olla opiskelussa oma paikkansa? Tai voisiko siitä saada selkeää hyötyä?
Oppimismateriaalit tärkeässä roolissa
On totta, että esimerkiksi tarkkoja ja isoja graafisia tuotoksia ei ole menestyksekkäintä katsoa pieneltä puhelimen näytöltä, mutta oppimismateriaalit voidaan suunnitella myös älypuhelimilta kulutettaviksi. Esimerkiksi podcastit tai ns. ”puhuva pää” -videot, joissa ääni ja vain muutamat graafiset elementit ovat pääosissa, toimivat varsin mainiosti pieneltä näytöltä ja kuulokkeilta seurattuna. Erityisesti podcastien kohdalla voidaan hyödyntää aitoa ajasta ja paikasta riippumattomuutta, kun materiaaliin voi tutustua vaikka lenkillä, sillä älylaitteen avulla opiskelija ei ole sidottu tietokoneen näytön äärelle (Kokkonen 2021).
Myös erilaisten oppijoiden ja oppimistyylien näkökulmasta erilaisten oppimismateriaalien käyttö on perusteltua. Auditiiviseen oppimiseen taipuvainen oppija monesti hyötyy esimerkiksi juuri podcasteista ja visuaalisuutta arvostavat taas videoista (Willingham 2005; Walling 2006). Kun otetaan vielä huomioon, että hyvin yleisesti käytössä oleva verkko-oppimisalusta Moodle (2025) on nykyisin suunniteltu toimimaan myös mobiililaitteilla, voisi kuvitella, että älypuhelimen hyödyntäminen verkko-opiskelussa on hyvin yleistä. Mutta onko se?
Markkinoinnin MOOC-kurssien opiskelijat suosivat tietokonetta
Kevätlukukaudella 2025 teetettiin kyselytutkimus LAB-ammattikorkeakoulun Markkinoi vaikuttavasti 1, Markkinoi vaikuttavasti 2 sekä Effective Marketing -kurssien opiskelijoille. Kursseista kaksi ensimmäistä on suunnattu suomalaisille ja viimeisin kansainvälisille opiskelijoille. Kyselyssä kysyttiin viisiportaisella Likert-asteikolla, suorittivatko he kurssin:
- Pelkästään tietokoneella
- Pääosin tietokoneella, mutta osin puhelimella
- Tietokoneella ja puhelimella 50 % – 50 %
- Pääosin puhelimella, mutta osin tietokoneella
- Pelkästään puhelimella.
Vastauksia kyselyyn saatiin 147 (64 suomenkielisiltä ja 83 englanninkielisiltä kursseilta), ja jakaumat olivat yllättävänkin selkeät. Suomenkielisillä kursseilla peräti 93,8 % vastaajista suoritti kurssin pelkästään tietokoneella ja englanninkielisillä kursseilla 81 %. Tietokoneen ja puhelimen yhteiskäyttöä hyödyntäneistä merkittävin osa kertoi suorittaneensa kurssin pääosin tietokoneella ja vain osin puhelimella.
Tulosten näinkin selkeä jakauma oli osin yllätys, sillä kaikilla kyselyn kursseilla oli oppimismateriaaleina juuri edellä mainittuja podcasteja sekä videohaastatteluja. Podcastien yhteydessä oli vieläpä erillinen kehotus kuunnella nämä materiaalit jossain muualla kuin tietokoneen äärellä, kuten esimerkiksi lenkillä. Kysely tullaan tekemään jatkossakin, ja onkin mielenkiintoista seurata, muuttuuko jakauma vai pysyykö se samankaltaisena. Toki tulee huomata, että tämä kysely tehtiin vain yhden alan opintojaksoille ja yhtenä ajankohtana. Kyselyn laajentaminen eri aloille ja eri aineiden opintojaksoille syventäisi tuloksia merkittävästi. Suosittelenkin vastaavan kyselyn teettämistä muillekin opintojaksoille.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Hannus, T. 2022. Etäopetuksen määrä jäi pysyvästi korkeammalle kuin ennen koronaa kaakon korkeakouluissa – moni valitsee yhä verkko- tai monimuoto-opetuksen. Yle. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12619440
JESHOOTS-com. 2014. Iphone, käsi, tyttö, älypuhelin. Pixabay. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/iphone-k%C3%A4si-tytt%C3%B6-%C3%A4lypuhelin-500291/
Kokkonen, S. 2021. Podcastit rikastuttavat oppimateriaaleja. LAB Focus. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/podcastit-rikastuttavat-oppimateriaaleja/
LAB. 2025. Oma tietokone (BYOD). eLAB. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opiskelijan-it-opas/oma-tietokone-byod
Moodle. 2025. Take online learning with you, wherever you go. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://moodle.com/products/moodle-app/
Pelander, H. 2024. Ylikuormitusta ja dopamiinipalkintoja – älypuhelin saa aivot sauhuamaan. Opettaja-lehti. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://www.opettaja.fi/tyossa/ylikuormitusta-ja-dopamiinipalkintoja-alypuhelin-saa-aivot-sauhuamaan/
Tilastokeskus. 2024. Digitalisaatio. Viitattu 14.5.2025. Saatavissa https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_digitalisaatio.html
Walling, D.R. 2006. Teaching Writing to Visual, Auditory, and Kinesthetic Learners. Corwin Press. Thousand Oaks. USA
Willingham, D. 2005. Do visual, auditory, and kinesthetic learners need visual, auditory, and kinesthetic instruction?. American Educator. 29/2: 31-5.
