Verkostoista apua kehitystoimintaan

Yritysten innovaatiotoiminta ei tapahdu ainoastaan yritysten sisällä, vaan myös yrityksen ulkopuolisissa verkostoissa, asiakkaiden, palveluntarjoajien, tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Saman päämäärän ja kehityspyrkimykset jakavat yhteistyökumppanit hyötyvät kaikki onnistuneesta innovaatioprosessista. 

Verkostomaiseen yhteistyöhön kannustetaan myös erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä rahoitusinstrumenteissa. Kehityshyötyjen odotetaan moninkertaistuvan kun koko arvoverkosto tai ekosysteemi otetaan mukaan kehityshankkeisiin.

Verkostoissa tehtävä avoin innovaatiotoiminta eli termi “open innovation” lanseerattiin jo vuonna 2003 Henry Chesbroughin toimesta. Chesbrough (2003) totesi, että yrityksen sisäisellä TKI-toiminnalla ei pystytä tarpeeksi nopeasti ja menestyksekkäästi vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Jotta kilpailussa pystytään pärjäämään, koko innovaatioprosessi – tapa luoda uusia ideoita sekä tuoda niitä markkinoille – on muuttunut sisäisestä nk. suljetusta innovaatiotoiminnasta avoimeen innovaatiotoimintaan.

Kuvassa on ovi, jossa kehotetaan astumaan tulevaisuuteen.
Kuva 1. Avoin innovaatiotoiminta rakentuu verkostoille (Pixabay 2016)

Perinteisessä nk. suljetussa innovaatioprosessissa ajateltiin, että menestyksekäs innovaatiotoiminta vaatii vahvaa sisäistä kontrollia yrityksen omassa kehittämisprosessissa. Avoimella innovaatioprosessilla tarkoitetaan tapaa, jolla yritykset tunnistavat, hyödyntävät ja integroivat eri tahoilta, kuten esimerkiksi asiakkailta, kilpailijoilta, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta tai muiden alojen yrityksiltä, saamiaan ideoita, tietoa ja innovaatioita omassa kehitystoiminnassaan (Koski 2007).

Avoin innovaatioprosessi ja siihen kytkeytyvä T&K-rahoitus läpileikkaavat koko innovaatioprosessin alusta loppuun asti (kuva 2). 

Kuviossa on esitetty innovaatioprosessi eri vaiheineen
Kuva 2. Innovaatioprosessin vaiheet ja vaiheisiin liittyvät työskentelytavat (Furr & Duyer 2014, mukailleet Sami Heikkinen ja Anu Kurvinen)

Avoimen innovaatiotoiminnan harjoittamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia. Yksi tapa on tehdä sitä yhdessä korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulujen kehitystoiminnan on todettu olevan tärkeässä roolissa avoimen innovaatiotoiminnan mahdollistajana (Chesbrough 2020). Tieteestä ponnistavat keksinnöt siirtyvät näin parhaimmillaan yrityksien ja kansantalouden hyödynnettäviksi.  

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan avoimeen innovaatiotoimintaan osallistuminen korreloi positiivisesti yrityksen kehityskyvykkyyteen yleisesti muun muassa kyvykkyytenä olla paremmin varautunut liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. (Lu & Chesbrough 2021) 

LAB auttaa avoimessa innovaatiotoiminnassa 

LAB-ammattikorkeakoulu auttaa verkostojen rakentamisessa. Linkissä tietoa verkostohankkeista, joissa LAB on tällä hetkellä mukana (LAB 2022a). Mikäli olet kiinnostunut avoimesta innovaatiotoiminnasta ja verkostoista, ota yhteys yrityksille@lab.fi .  

Kirjoittajat 

Sami Heikkinen ja Anu Kurvinen työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan lehtoreina sekä TwinInno-hankkeessa hankeasiantuntijoina. 

TwinInno (LAB 2022b) on EAKR-rahoitteinen projekti LAB-ammattikorkeakoulun toiminta-alueella Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. TwinInnossa toteutetaan yrityskokeiluja, joiden sisällöt muotoutuvat kunkin yrityksen tarpeisiin pohjautuen.  


Lähteet 

Chesbrough, H. 2003. Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Harvard Business School Press. 2003. 

Chesbrough, H. 2020. Open Innovation Results. Going Beyond the Hype and Getting Down to Business. Oxford University Press.

Koski, H. 2007. Kaikkea ei kannata kehittää itse. Tieto & Trendit 6/2007. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_002.html   

LAB. 2022a. TKI-projektit. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/tutkimus-kehitys/tki-projektit

LAB. 2022b. TwinInno. Projekti. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/twininno  

Lu, Q. & Chesbrough, H. 2021. Measuring open innovation practices through topic modelling: Revisiting their impact on firm financial performance. Technovation, The International Journal of Technological Innovation, Entrepreneurship and Technology Management.  

Kuvat

Kuva 1. Geralt. 2016. Pixabay. Viitattu 4.1.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ovi-tulevaisuudessa-avata-vanha-1273125/

Kuva 2. Furr, N. & Duyer, J. 2014. The Innovator’s Method – Bringing the Lean Startup into your Organization. Boston, Harvard Business Review Press.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *