Työelämä kokee vuosikymmeniin suurinta muutostaan, joka vaatii määrätietoista kehittämistä. (Työterveyslaitos 2023.) Etätyö edellyttää esihenkilöltä uudenlaista johtamistyyliä. Tarvitaankin tietoa päivittäiseen johtamiseen, jolla on vaikutus toimivaan etätyöhön. (Vilkman 2016, 11.)
Etätyötä tehdään digitaalisten työkalujen, kuten sähköpostin, pika-viestien, videokokousten ja projektinhallintatyökalujen avulla. (Matli & Wamba 2023, 150.) Etätyössä esihenkilön rooli muuttuu ihmisten johtamiseen painottuvaksi. Esihenkilön tulee ymmärtää erilaisuutta, joka huomioidaan vuorovaikutuksessa ja viestinnässä. Suuri osa etätyön kommunikaatiosta esimiehen ja työntekijän välillä käydään digitaalisten viestimien välityksellä. Henkilökohtaisia kohtaamisia on vähän (Mönkkönen & Roos 2023, 95).
Digitaaliset viestimet ovat nopeita ja tehokkaita samalla, kun ne antavat mahdollisuuden välttää henkilökohtaisia kohtaamisia kokonaan (Rytikangas 2011, 3). Kannattelevuus on esihenkilön läsnäoloa, joka luo turvallisuutta työyhteisöön ja yksilöiden keskuuteen. (Mönkkönen & Roos 2023, 105). Etätyötä tehdään digitaalisten työkalujen, kuten sähköpostin, pikaviestien, videokokousten ja projektinhallintatyökalujen avulla. Hyvä viestintä etätyössä edistää tiimityötä, tiedonjakamista ja työn sujuvuutta (Matli & Wamba 2023, 150).
Esihenkilötyö edellyttää taitoa
Caloniuksen (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin esihenkilötyössä menestymisen keinoja etätyössä. Esiin nousi useita taitoja, joiden kautta esihenkilötyö tehostuu etätyön aikakaudella: viestintä, vuorovaikutus, luottamus, sopeutuvuus ja sietokyky sekä digitaalinen osaaminen.
Esihenkilön odotetaan hallitsevan viestien määrää ja tuovan esiin tärkeät viestit muiden joukosta. Empaattiset, karismaattiset ja herkät viestintätyylit ovat tärkeitä työntekijöiden motivaation ja hyvinvoinnin tukemisessa (Bellis ym. 2022, 836). Virtuaaliset ja sosiaaliset tapahtumat, kuten tiimibrunssit ja ulkona kävelyn yhteydessä pidettävät kokoukset, lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ne auttavat luomaan rentoa ja sosiaalista ilmapiiriä. Myös kameroiden käyttö vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee työntekijän yksinäisyyden kokemusta. (Hu ym. 2023.)
Virtuaalitiimissä luottamuksen ylläpitäminen edellyttää jokaisen yksilöllisyyden huomioimista, sekä onnistumisista huomioimista (Caputo ym. 2022). Sopeutuvuus ja sietokyky auttavat sekä työntekijää että esihenkilöä sopeutumaan muutoksiin ja käsittelemään haasteita, jolloin etätyössä menestyminen helpottuu. (Bellis ym. 2022). Esihenkilön tulee osallistua digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja varata riittävät resurssit siihen. Esihenkilön tulee myös tukea työntekijöitä digitaalisten ratkaisujen käytössä. (Corvello ym. 2022).
Kirjoittajat
Liisa Calonius valmistuu sairaanhoitajaksi (YAMK) sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hänen kiinnostuksenaan ovat terveydenhuollon kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Bellis, P., Trabucci, T., Buganza, T. & Verganti, R. 2022.How do human relationships change in the digital environment after COVID-19 pandemic? The road towards agility. Viitattu 12.9.2023. Saatavissa https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/EJIM-02-2022-0093/full/html
Calonius, L. 2023. Esihenkilötyössä menestyminen etätyöskentelyn aikakaudella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091825907
Caputo, A., Kargina, M.& Pellegrini, M. 2022. Conflict in virtual teams: a bibliometric analysis, systematic review, and research agenda. Viitattu 9.9.2023. Saatavissa https://www.emerald.com/insight/publication/issn/1044-4068
Corvello, V., Carolis, M. &Verteramo, S. 2021. The digital transformation of entrepreneurial work, International Journal of Entrepreneurial Behavior & Research. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/IJEBR-01-2021-0067/full/html
Hu, L., Ye, L., Guo, M.& and Liu, Y. 2023.The Impact of Leader Humor on Employee Creativity during the COVID-19 Period: The Roles of Perceived Workload and Occupational-Coping Self-Efficacy. Viitattu 15.9.2023.Saatavissa https://www.mdpi.com/2076-328X/13/4/303
Matli, W. & Wamba, S.F. 2023. Work from anywhere: inequalities in technology infrastructure distribution for digit workers. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/DTS-08-2022-0042/full/html
Mönkkönen, K. & Roos, S. 2023. Työyhteisötaidot digiajassa. Helsinki: Gaudeamus Oy.
Rytikangas, I. 2011. Kehity ja jaksa tiimissä. Helsinki: Kauppakamari.
Työterveyslaitos. 2023. Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin. Viitattu 4.9.2023.Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/kaynnissa-on-suurin-tyoelaman-muutos-vuosikymmeniin
Vilkman, U. 2016. Etäjohtaminen, Tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum Pro.
Wp-content. 2020. Future of the remote working model. Viitattu 10.9.2023. Saatavissa https://s4769.pcdn.co/wp-content/uploads/2020/12/Future-of-the-Remote-Working-Model-1024×597.png
