Vihreän siirtymän työpajassa aiheena vastuullisuuden toteuttaminen

Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää -hankkeen (LAB 2022) -työpajassa keskusteltiin helmikuussa yritysvastuusta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä tilitoimistoissa. 

Teams-työpajaan osallistuneiden organisaatioissa vastuullisuus on usein tunnistettu arvoksi. Vastuullisuus on keskeistä riskinhallintaa yritysvastuuajattelussa ja esimerkiksi rahoituslaitosten ohjeissa. Yrityksille riskit tarkoittavat maineen ohella talouteen ja toiminnan jatkuvuuteen kohdistuvia riskejä.

Työpajakeskusteluissa todettiin vastuullisuuden tuovan lisäarvoa ja olevan myös monille pk-yrityksille jo normaalia liiketoimintaa. Asian toteutusta määrittävät toimiala ja yrityskoko. Toiset muistuttivat rahoittajien vaativan vastuullisuutta ja heidän roolinsa siinä kasvavan. Myös asiakkaiden odotetaan kyselevän asiasta. Pian vastuullisuuteen sitoutumaton toimija voi jäädä syrjään, sillä sidosryhmien kyselyihin reagoidaan nopeasti ja luotettavasti vain oikeasti rakennetun vastuullisuuden pohjalta. 

Kestävän kehityksen yrityksissä on havaittu yrityksen strategisen johtamisen paranevan yritysvastuun myötä (Juutinen 2016, 58–61, 70). Vastuullisuus haastaa tarkastelemaan strategiaa uudelleen, laaja-alaisesti. (Juutinen 2016, 69‒71) Työyhteisöissä vastuullisuus lisää osallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, todettiin (ks. myös Liappis ym. 2019, 172). Erityisesti nuorille työntekijöille ja yrittäjille arvot ovat monin tavoin tärkeitä (ks. Kivinen 2019, 31‒35; Urmas-Antola 2019, 57‒58).   

Työpajassa yritysvastuun esteiksi tai hidasteiksi pk-yrityksissä arvioitiin lisäkulut ja -työpanos tai niiden pelko tai tiedonpuute. Yritysvastuuta ei osata muuntaa euroiksi, sen seuranta koetaan ongelmalliseksi tai sen toteuttamiselle/opettelulle ei ole varattu aikaa eikä palkitsemisperusteita. 

Epäiltiin hankintaketjuissa elettävän vielä ”hintalappu edellä”, kun taas vastuullisuus tuottaa pitkällä aikavälillä. Toisaalta todettiin yrittäjien tulevan mukaan vastuullisuusketjuun eriaikaisesti eri kohdin hankintaketjua.  Pk-yrityksille kaivataan tukea sijoituksiin, korkoihin ja veroihin osana vihreää siirtymää.

Vastuullisuuden raportoinnin normistoa odotetaan

Viherpesun koetaan vähentävän yritysten raportoinnin arvoa. Raporteissa pitää kertoa myös riskeistä, epäonnistumisista, puutteista tai tavoitteista eikä vain hyviä tuloksia. Siten aitojen vastuullisuustavoitteiden toivotaan olevan toiminnan keskiössä. Vastuullisuuden käsitteen selkeyttäminen ja rajaaminen eri organisaatioissa on tärkeää.

Kirjanpidon kautta saadaan helposti tietoa esimerkiksi energian kulutuksesta, jätemääristä ja ympäristömenoista. Mutta miten kuvata hankintaketjun ihmisoikeuksia tai sidoksettomuus korruptioon?  Vaikka laadukkaan tiedon saanti puhutti, kokemukset ympäristölaskennasta ja tilinpäätöskeskusteluista kannustavat tilitoimistoja vastuullisuuspalveluihin.

EU:ssa luonnostellun kestävyysraportoinnin direktiivin (TEM 2022; Valtioneuvosto 2022) ja sitä tukevan standardin odotetaan tuovan hyvät lähtökohdat raportointipalveluita kehittäville. Direktiivi vaikuttaa myös pk-yrittäjiin (Katila ja Rytkönen-Sandberg 2022).  Työpajassa alustaneen Bonfide Oy:n asiantuntija Anne Vanhalan (2022) mukaan ensimmäinen standardiluonnos esitettäneen kesällä. Direktiivi ja standardi tulevat tarpeeseen, sillä nykyisin sovellettavien raportointiperiaatteiden kirjo vaikeuttaa vastuullisuuden vertailtavuutta.

Lähteet

freephotocc. 2016. Free Photos. Kannettava, tietokone. Pixabay. Viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-ipad-luomu-1280536/

Juutinen, S. 2016. Strategisen yritysvastuun käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.

Katila, K. ja Rytkönen-Sandberg, A. 2022. EU:lta ensimmäinen esitys yritysvastuulaiksi -vaikuttaa myös pk-yrityksiin. Blogi 3.3.2022. Suomen yrittäjät. Viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/blogit/eusta-ensimmainen-yritysvastuuesitys-vaikuttaa-myos-pk-yrityksiin/

Kivinen, V. 2019. Esimies Z-sukupolven nuoren työntekijän työelämään kiinnittymisen tukena. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. LUT School Business and Management. Johtaminen ja organisaatiot. Viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/159348/Pro%20Gradu%20Ville%20Kivinen%202019.pdf?sequence=1

LAB. 2022.  Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää. Hanke. viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/vihrea-tilinpaatos-ja-vastuullisuus-osana-vihreaa-siirtymaa-vihrea-vastuu

Liappis, H., Pentikäinen, M. ja Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla. Käsikirja kokonaisuuteen. Edita.

TEM. 2022. Työ- ja elinkeinoministeriö. Suuryritysten kestävyysraportointi kilpailukykyministerien käsittelyssä Brysselissä. Tiedote 23.2.2022.  Viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://tem.fi/-/suuryritysten-kestavyysraportointi-kilpailukykyministerien-kasittelyssa-brysselissa

Urmas-Antola. P. 2019. Nuori työntekijä ja psykologinen sopimus. Tarinoita sitoutumista tukevasta esimiestyöstä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu. Liiketaloustiede. Johtaminen ja organisaatiot. Pori. Viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/147537/Urmas-Antola_Pauliina_opinnayte.pdf?sequence=1

Valtioneuvosto. 2022. EU:n komissio julkaisi ehdotuksen yritysvastuulainsäädännöstä. Tiedote 23.2.2022.   Viitattu 11.3.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/euroopan-komissio-julkaisi-ehdotuksen-eu-n-yritysvastuulainsaadannosta

Vanhala, A. 2022. Mitkä ovat vastuullisuusraportoinnin vaatimukset lainsäädännön näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa? Esitys LABin Vihreä vastuu -hankkeen työpajassa 24.2.2022.  

---