Podcastien suosio on kasvanut runsaasti viime vuosina, eikä niiden suosio vaikuttaisi häviävän mihinkään ihan lähiaikoina (Perttunen 2025; Sanoma 2024). Onkin siis varsin perusteltua tarjota myös oppimateriaaleja samoissa formaateissa, joita ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan. Podcastien tekeminen normaaleissa koti- tai toimisto-olosuhteissa ilman asianmukaisia laitteistoja on kuitenkin jokseenkin haastavaa. Lähtökohtaisesti laadukas audiomateriaali tuotetaan parhaiten studio-olosuhteissa, mutta myös tekoäly tarjoaa tähän paljon uusia ratkaisuja.
Asianmukaisissa studio-olosuhteissa pystytään rajaamaan epätoivotut äänet – kuten ilmastoinnin hurina, viereisten tilojen askeleet ja ovien paukahdukset tai muu häiritsevä äänilähde – äänitystilan ulkopuolelle. Lisäksi laadukkaat tallentimet ja lähelle äänilähdettä sijoitetut laadukkaat mikrofonit takaavat hyvän kuulijan korvaan päätyvän audion. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussa on rakennettu sekä Lahden että Lappeenrannan kampuksille studiot, joissa voidaan tuottaa hyvin laadukkaita podcasteja useammankin samanaikaisen puhujan voimin. (Kokkonen 2024)
Tekoäly mahdollistaa tuotannon ilman fyysistä studiota
Kirjoitushetken tekoälysovellukset tekevät varsin helposti valmiita audiotiedostoja kirjoitetusta tekstistä, mutta ääni on tuolloin täysin keinotekoista. Tekstistä audioksi -sovelluksia on lukuisia ,ja näistä voidaan mainita muun muassa Googlen NotebookLM ja EaseUS VoiceOver. (EaseUS 2026; NotebookLM 2026)
Näillä tekoälysovelluksilla on varsin helppoa tehdä podcasteja kokonaan tekoälyavusteisesti tai valmiista tekstistä audiotiedostoja, jolloin tekijällä on täysi hallinta lopputuloksen sisältöön. Vain ääni on tuolloin luotu generatiivisesti. (Kokkonen 2025)
LAB-ammattikorkeakoulussa on kokeiltu käyttää tekoälyn puhumia podcasteja muun muassa Effective Marketing -MOOC-kurssilla. Nämä oppimateriaalit ovat saaneet opiskelijoilta positiivista palautetta niiden selkeästä äänestä, mutta toisaalta taas negatiivista palautetta tekoälyn keinotekoisesta äänestä, josta puuttuu ”ihmismäisyys”. Tälläkin asialla on siis molemmat puolensa, mutta teknisesti laadukas aitojen ihmisäänien podcast oppimateriaalina olisi palautteiden perusteella jossain määrin toivottua.
Voiko tekoäly korvata studion?
Kun halutaan täysin luonnollista ja autenttista ihmisääntä, voi tekoäly olla suureksi avuksi, etenkin jos asiallisia studiotiloja ei ole käytettävissä. Erilaisia puheenparannuksia ja häiriönpoistoja on tehty äänen miksauksessa jo pitkään, mutta monesti nämä vaativat erityisosaamista sekä omia ohjelmistojaan. Tekoälyavusteisesti tätä työvaihetta pystytään helpottamaan hyvinkin merkittävästi, siitäkin huolimatta, että äänitetty audio ei ole aivan priimaa. Esimerkkinä voidaan mainita kirjoitushetkellä hyvinkin helppokäyttöisesti toimiva Abobe Podcast, jolla äänenparannuksen voi tehdä parhaimmillaan vain yhdellä klikkauksella. Täysi versio tästä sovelluksesta on toki maksullinen, mutta sen myötä saa enemmän säätövaraa äänenparannuksiin. On hyvä muistaa, että liikaa keinotekoisesti paranneltu ääni voi pahimmillaan kuulostaa ”robottiääneltä”, joten ihmiskorvaan pieni rosoisuus kuulostaa lähinnä vain aidolta. Siksi on perusteltua pystyä hallitsemaan äänenparannuksen voimakkuutta, jotta lopputuloksesta saadaan halutun inhimillinen.
Esimerkiksi LUT-yliopiston Tutkimusmenetelmät tuotantotaloudessa -kurssilla opintomateriaaleina käytettävät podcastit on tehty juuri hyödyntäen Abobe Podcastin äänenparannusta. Itse äänitys saatiin tehtyä hyvin kevyesti yhdessä neuvotteluhuoneessa käyttäen yhtä pöytätallenninta. Luonnollisesti puhujien äänentasot hieman vaihtelivat heidän ja tallentimen välisen välimatkan takia. Myös ilmanvaihdon ääni oli lievästi havaittavissa alkuperäisessä tallenteessa. Podcastin leikkaamisen ja äänenparannuksen jälkeen saatiin lopputulokseksi varsin laadukas ja tasapainoinen podcast, joka pystyttiin julkaisemaan kurssialustalla vain muutama päivä äänityksen jälkeen.
Suosittelenkin kaikkia podcastien ja videoiden voice overeiden tekoa harkinneita kokeilemaan tekoälyparannuksen hyödyntämistä omassa tuotannossaan. Näin voi saada varsin kelvollista audiomateriaalia ilman studioympäristöä tai erikoisohjelmistoja.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimi myös vastuuhenkilönä Lappeenrannan kampuksen studioinvestointiprojektissa, ja hänellä on kokemusta audiovisuaalisen materiaalin tuottamisesta niin LABissa kuin omassa yrityksessäänkin.
Lähteet
Adobe. 2026. AI-powered audio tools that elevate your voice. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://podcast.adobe.com/en
EaseUS VoiceOver. 2026. AI Voice Over Generator Free: Online Text to Speech. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://multimedia.easeus.com/ai-voice-generator/
Kokkonen, S. 2024. LAB Studio sai uudet tilat myös Lappeenrantaan. LAB Focus. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/lab-studio-sai-uudet-tilat-myos-lappeenrantaan/
Kokkonen, S. 2025. Podcast vieraalla kielellä? – Helppoa tekoälyn avulla. LAB Pro. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/podcast-vieraalla-kielella-helppoa-tekoalyn-avulla/
NotebookLM. 2026. NotebookLM – Think Smarter, Not Harder. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://notebooklm.google/
Perttunen, M. 2025. Podcastien suosio vaikuttaa kasvavan edelleen – audiopalvelu Podimon sisältöjä kuunneltiin viime vuonna 45 prosenttia edellisvuotta enemmän. Markkinointiuutiset. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/podcastien-suosio-vaikuttaa-kasvavan-edelleen—audiopalvelu-podimon-sisaltoja-kuunneltiin-viime-vuonna-45-prosenttia-edellisvuotta-enemman
Sanoma. 2024. Sanoma tutki: Digitaalisen audion kulutus jatkaa kasvuaan, eniten on lisääntynyt podcastien suosio. Viitattu 5.3.2026. Saatavissa https://media.sanoma.fi/ajankohtaista/nakemyksia-markkinoinnista/sanoma-tutki-digitaalisen-audion-kulutus-jatkaa-kasvuaan
StockSnap 2017. Kuulokkeet, audio, tekniikkaa, puu. Pixabay. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kuulokkeet-audio-tekniikkaa-puu-2626179/
