Voimavaralähtöisten haastattelujen tulokset, osa 2
Pakolaisuus on ihmiselle äärimmäisen traumatisoiva kokemus. Matka pois kotimaasta merkitsee luopumista juurista, kodista, läheisistä, työstä ja kaikista niistä elementeistä, jotka muodostavat yksilön tutun elinympäristön.
Saapuminen uuteen maahan ei kuitenkaan merkitse automaattista helpotusta. Pikemminkin se käynnistää uuden vaiheen, joka on täynnä haasteita ja kuormittavaa sopeutumista. Maahanmuuttaja joutuu rakentamaan uuden elämän vieraassa ympäristössä, tuntien itsensä ulkopuoliseksi ja usein ilman kielitaitoa, mikä lisää haasteita entisestään. (Castaneda ym. 2018.)
Ukrainalaisten pakolaisten sopeutuminen uuteen elämään Suomessa on monin tavoin haasteellista. Vieraan ympäristön, kielen ja kulttuurin lisäksi haasteita tuo huoli läheisistä sodan keskellä.
Razom-hankkeessa (LAB 2023) toteutettiin lokakuussa 2023 neljä voimavaralähtöistä ryhmähaastattelua Ukrainan turvapaikanhakijoille. Haastatteluissa pyydettiin henkilöitä kuvailemaan, mikä vie ja on vienyt voimia sopeutumisessa Suomeen. Haastatteluun osallistui yhteensä 16 henkilöä.
Kotoutuminen epävarmuuden varjossa
Monet korostivat, että päivittäiset uutiset Ukrainasta ja maailman tapahtumista sekä huoli läheisistä sukulaisista vievät valtavasti voimia. Epävarmuus tulevaisuudesta asettaa haasteita mielenrauhan säilyttämiselle ja eteenpäin menemiselle. Jo se, kauanko Suomessa saa tilapäistä suojelua ja voi olla pakolaisena, on epävarmaa. Haastateltavat kuvasivat pelon tunteita, yöttömiä öitä ja huolta. He kokivat näiden tunteiden osittain lamauttavan ja luovan paineita sopeutumisprosessille.
Terveyspalveluiden saatavuus ja kommunikaatio vastaanottokeskuksen työntekijöiden kanssa koettiin aikaa vievänä ja voimia kuluttavana. Asuminen samassa asunnossa muiden perheiden kanssa sekä oman kodin kalustaminen toivat lisäpaineita. Myös suomen kielen oppiminen, koulunkäynti ja pitkät koulumatkat vaativat paljon aikaa ja energiaa. Vanhemmat olivat huolissaan lasten sopeutumisesta uuteen ympäristöön.
Haastatellut ilmaisivat myös, että tiedon puute, virheellisen tiedon saaminen ja paperityöt olivat rasittavia. Monilla oli tunne siitä, että he eivät ole tarpeellisia tai hyödyllisiä Suomessa. Työ- ja opiskelupaikan etsiminen vaatii paljon energiaa, eikä ystävien löytäminen ole aina helppoa.
Huomiota tukipalvelujen parantamiseen
Voimavaralähtöiset ryhmähaastattelut antoivat syvällisen kuvan siitä, mitkä tekijät vaikuttavat voimavaroihin ja voimattomuuteen kotoutumisprosessissa. Vaikka ukrainalaisten haasteet ovat suuria, on tärkeää tunnistaa myös voimavarat, jotka voivat auttaa pakolaisia uuden alun löytämisessä. Yhteisöllisyys, vertaistuki ja kulttuurien välinen ymmärrys voivat toimia voimavaroina tässä sopeutumisprosessissa.
Samalla yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomiota tukipalveluiden parantamiseen, jotta maahanmuuttajat voivat helpommin saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Tukea tarvitaan myös psyykkiseen hyvinvointiin. On tärkeää kuulla ja jakaa turvapaikanhakijoiden omia kokemuksia, jotta heille suunnattuja palveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisesti.
Kirjoittajat
Sari Lappalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja asiantuntijana Razom-hankkeessa.
Iuliia Polyanovska toimii projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana Razom-hankkeessa.
Lähteet
Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti P. & PALOMA-asiantuntijaryhmä. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.. Viitattu 13.11.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%CC%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y
LAB. 2023. Razom. Hanke. Viitattu 13.11.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/razom
