Voisiko ensihoitajaopiskelijoiden koulutuksessa hyödyntää enemmän peer learning -menetelmiä?

Ensihoitajan työ edellyttää kykyä toimia itsenäisesti, tehdä nopeita kliinisiä päätöksiä ja työskennellä sujuvasti tiiminä vaihtelevissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Näiden valmiuksien kehittäminen asettaa haasteita myös ensihoitajaopiskelijoiden koulutukselle. Perinteisesti opetuksessa on painotettu yksilön kliinistä suorituskykyä ja opettajajohtoista ohjausta, mutta yhä useammin esiin nousee kysymys: voisiko vertaisoppiminen eli peer learning tarjota lisäarvoa ensihoitokoulutukseen?

Peer learning tarkoittaa oppimista, jossa opiskelijat toimivat aktiivisesti yhdessä ja oppivat toisiltaan esimerkiksi vaihtelevien roolien, yhteisen reflektion ja palautteen avulla. Menetelmä on laajasti käytössä terveysalan koulutuksessa, mutta ensihoitajan koulutuksen ja simulaatio-opetuksen näkökulmasta sen mahdollisuudet ovat toistaiseksi jääneet suhteellisen vähälle huomiolle.

Kuva 1. Ensihoitaja tarvitsee yhteistyötaitoja. (Kuva: Antti Tanninen 2025)

Oppimista myös potilaan roolissa

Hildrethin ym. (2025) tutkimuksessa tarkasteltiin, oppivatko lääketieteen opiskelijat simulaatioissa myös silloin, kun he eivät toimi kliinisessä roolissa vaan näyttelevät potilasta. Kvantitatiivinen analyysi ei osoittanut eroja tietotestien tuloksissa niiden opiskelijoiden välillä, jotka olivat toimineet tietyssä potilasroolissa, ja niiden, jotka eivät olleet. Tästä huolimatta lähes 90 % opiskelijoista koki oppineensa merkittävästi potilasroolissa toimimisen kautta.

Laadullinen analyysi toi esiin kolme keskeistä oppimismekanismia: havainnointi, kokemuksellinen oppiminen ja suora opetus. Opiskelijat kuvasivat oppivansa seuraamalla tiimin toimintaa, hahmottamalla hoidon kokonaisuutta potilaan näkökulmasta sekä hyödyntämällä simulaation aikaista ja sen jälkeistä keskustelua. Vaikka nämä oppimiskokemukset eivät suoraan heijastuneet monivalintatestien tuloksiin, ne tukivat esimerkiksi vuorovaikutusosaamista, empatiaa ja kliinisen toiminnan ymmärtämistä – taitoja, jotka ovat keskeisiä ensihoidossa.

Vertaisoppiminen tukemassa ammatillista kasvua

Vertaisoppimisen merkitys korostui myös tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin peer learning -mallin käyttöä vastavalmistuneiden sairaanhoitajien perehdytyksessä ruotsalaisessa ensihoitopalvelussa. Tutkimuksen mukaan peer learning loi turvallisen tilan oppia yhdessä, tuki itsenäiseksi ammattilaiseksi kasvamista ja vahvisti ammatillista itsevarmuutta. Keskeistä oli mahdollisuus jatkuvaan reflektioon ja palautteeseen sekä vertaisen emotionaalinen tuki vaativassa työympäristössä (Jepsen ym., 2024).

Tulokset ovat helposti rinnastettavissa ensihoitajaopiskelijoiden tilanteeseen. Varsinkin loppuvaiheen opiskelijat ovat siirtymävaiheessa kohti itsenäistä ammatillista roolia, ja turvallisesti rakennetut vertaisoppimisen mallit voisivat tukea tätä kehitystä jo koulutuksen aikana. Erityisesti simulaatio-opetuksessa opiskelijoiden systemaattinen roolikierto – tekijän, tarkkailijan, palautteenantajan ja potilaan rooleissa – voisi laajentaa oppimisen näkökulmaa pelkkää teknistä suoriutumista syvemmälle.

Simulaatioiden palautekeskustelut tarjoavat selvästi nykyistä paremmat mahdollisuudet vertaisoppimiseen. Tämä edellyttää, että palautekeskustelujen painopiste siirretään vielä enemmän opettajan monologista oppijoiden kokemusten ja näkemysten yhteiseen tarkasteluun.

Kohti tietoisempaa vertaisoppimista ensihoitokoulutuksessa

Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että peer learning ei ole vain resurssikysymys tai keino lisätä opiskelija-aktiivisuutta, vaan pedagogisesti merkityksellinen lähestymistapa. Ensihoitajaopiskelijoiden koulutuksessa se voisi vahvistaa tiimityötaitoja, kliinistä ajattelua ja ammatillista identiteettiä. Tämä edellyttää kuitenkin tarkoituksellista suunnittelua, selkeitä oppimistavoitteita sekä opettajien pedagogista tukea.

Lopulta kysymys ei ole siitä, korvaako vertaisoppiminen perinteisen opetuksen, vaan siitä, uskalletaanko ensihoitokoulutuksessa hyödyntää systemaattisemmin yhdessä oppimisen potentiaalia. Ensihoidon todellisuus on harvoin yksilösuoritus – miksi oppiminen olisi?

Kirjoittaja:

Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.

Lähteet

Hildreth, A. F., Pearce, E., Rudinsky, S. L., Shen, C. S., & Cole, R. 2025. Do Students Learn From Playing the Patient? A Study of Peer Role-Play in Prehospital Simulation. Simulation in Healthcare: Journal of the Society for Medical Simulation. Saatavissa: https://doi.org/10.1097/SIH.0000000000000904

Jepsen, K., Falk, A.-C., Alm, A., Wihlborg, J., & Lindström, V. 2026. Learning the role together: experiences of using peer learning in the introductory training of newly employed nurses in the ambulance service. BMC Medical Education, 26(1), Article 576. Saatavissa: Learning the role together: experiences of using peer learning in the introductory training of newly employed nurses in the ambulance service | BMC Medical Education | Springer Nature Link