Kuluttajien kiinnostus puuvesiä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Voisiko koivun mahla korvata kookosveden?
Koivun mahla alkaa virrata heti, kun maa alkaa sulaa. Mahla sisältää puun varastoimia ravintoaineita, joita se tarvitsee kasvunsa käynnistämiseen keväällä ennen kuin yhteyttäminen lehdissä alkaa. Mahla sisältää 99 % vettä, jota koivun juuristo ottaa maaperästä. Veden lisäksi mahla sisältää pieniä määriä sokereita, hivenaineita, hedelmä- ja aminohappoja. Mahlaa on pidetty hyvänä palautusjuomana ja kansanperimätiedon mukaan sillä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia (Pirinen 2018, 229). Mahlaa käytetään myös monien juomien ja kosmetiikan raaka-aineena.
Koivun mahlaa voidaan valuttaa aikaisin keväällä huhti-toukokuussa. Koivun kylkeen porataan 3-5 cm syvä reikä, johon keräysletku kiinnitetään ja mahla johdetaan keräysastiaan. Koivikkoon voidaan tehdä myös putkituslinjastoja, joilla voidaan keräysmäärää tuntuvasti kasvattaa. Mahlan valutuksessa hygieniaan on syytä kiinnittää erityisesti huomiota.
Mahlan säilyvyyden parantaminen
Koivun mahlan käyttöä rajoittaa sen nopea pilaantuminen. Mahlan säilyvyyttä on pyritty parantamaan erilaisilla käsittelyillä. Pastörointi olisi yksinkertainen menetelmä säilyvyyden parantamiseen, mutta se valitettavasti muuttaa mahlan makua (Arktiset Aromit 2022). Menetelmiä, jotka eivät vaikuta mahlan ominaisuuksiin ovat mm. UV-sterilointi, ultraäänikäsittely, korkeapainekäsittely ja mikrosuodatus (Bilek ym. 2018). LAB-ammattikorkeakoulussa on Mahla- koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -hankkeessa tutkittu UV-steriloinnin vaikutusta mahlan säilyvyyteen (LAB 2021).
Linkki Mahla- koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -projektin sivuille.
Mahlan konsentrointi
Mahlan maku on hyvin mieto, koska se sisältää runsaasti vettä. Mahlan jatkojalostajat olisivat erittäin kiinnostuneita saamaan mahlaa käyttöönsä konsentroidummassa muodossa. LAB-ammattikorkeakoulussa testataan käänteisosmoosia (RO Reverse Osmosis) mahlan konsentrointiin (Kuva 1). Käänteisosmoosissa pakotetaan vesi virtaamaan paineen avulla tiheän kalvon läpi. Mahlan hyvät ravintoaineet saadaan jäämään kalvon toiselle puolelle konsentraattiin. Tällä menetelmällä pystytään mahlan kuiva-ainepitoisuus kaksinkertaistamaan poistamalla vettä mahlasta (Wawer ym. 2018).
LABin konsentrointikokeessa pystyttiin mahlasta poistamaan n. 80 % vedestä. Prosessin kehittely jatkuu edelleen.
Kirjoittaja
Heidi Rutila työskentelee LUMA-aineiden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä ja on kiinnostunut biotalouden kehittämisestä.
Lähteet
Arktiset Aromit. 2022. Erikoisluonnontuotteet – Mahla. Viitattu 13.10.2022. Saatavissa https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Bilek, M., Cebula E., Krupa, K., Lorenc, K., Adamowicz, T. & Sosnowski, S. 2018. New technologies for extending shelf life of birch tree sap. ECONTECHMOD. AN INTERNATIONAL QUARTERLY JOURNAL. Vol. 7(4), 3 – 8. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://bibliotekanauki.pl/articles/411095
LAB. 2021. Mahla – koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mahla
Pirinen, Heli (toim.). 2019. Luonnontuoteopas. Toimintaympäristö, työskentely ja tuotteistaminen luonnontuotealalla. 1. painos. Helsinki: Opetushallitus.
Wawer, J., Bilek, M. & Sosnowski, S. 2018. The energy consumption during the birch tree sap concentration process using the reverse osmosis system. ECONTECHMOD. AN INTERNATIONAL QUARTERLY JOURNAL. Vol. 07 (1), 151–155. Viitattu 13.10.2022. Saatavissa https://bibliotekanauki.pl/articles/410787
Linkit
Linkki 1. LAB. 2021. Mahla – koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mahla
