Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu johtamisessa

Globalisoituneet työmarkkinat muuttavat työtapojamme, ja ne ovat keskeinen tekijä määriteltäessä, mitkä taidot ja pätevyydet ovat tärkeitä työtehtävissämme. Johtajilta edellytetään yhä monimuotoisemmissa ympäristöissä toimimista. Yritysten laajentuessa yli rajojen johtajien on oltava tekemisissä erilaisista kulttuuritaustoista tulevien tiimien, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Rajat on ylitetty pysyvästi myös fyysisen ja digitaalisen maailmojen välillä, ja nykyään on tavanomaista tehdä etätöitä sekä kansallisen että kansainvälisen tason yrityksissä ja organisaatioissa. Tämä edellyttää teknisten ja strategisten taitojen lisäksi myös kulttuurienvälistä osaamista.

LAB-ammattikorkeakoulun HYMY – Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä -hankkeessa (LAB 2023) kehitettiin asiantuntijatyötä tekeville työntekijöille ja esihenkilöille hybridityön malli, jonka tarkoitus on tukea hybridityön tekemistä ja johtamista. Mallin johtajille suunnatussa osiossa korostettiin johtajien taitoa kuunnella alaisiaan ja olla heidän tavoitettavissaan. Aito kiinnostus luo pohjan luottamukselle. Etäkokouksien vuorovaikutukseen kehotettiin panostamaan erityisen paljon. Niissä kannattaakin hyödyntää teknologiaa niin, että tilanne tuntuisi mahdollisimman aidolta. Johtaja voi aktivoida keskustelua erilaisin virikkein, joita on nykyään runsaasti saatavilla. Kameroiden päällä pitäminen kokouksissa tuo tunteen, että muut ovat aidosti läsnä ja kuuntelevat.

Johtajuusbarometri tunnisti työilmapiirihaasteet

Johtajat, joilla on vahvat sosiaaliset taidot, voivat edistää osallistavaa työympäristöä, tehostaa yhteistyötä ja lieventää väärinkäsityksiä. Heillä on paremmat valmiudet johtaa tehokkaasti erilaisia tiimejä, neuvotella kulttuurien välillä ja rakentaa globaaleja kumppanuuksia. Globalisoituneessa maailmassa sosiaaliset taidot eivät ole enää vapaaehtoista tai bonusta, vaan ratkaisevan tärkeä johtamistaito organisaation menestyksen edistämiseksi.

Kuva 1. Johtajan vahvat sosiaaliset taidot edistävät hyvää työilmapiiriä ja kumppanuuksien rakentamista. (Elevate Digital 2018)

Vuorovaikutustaitojen tärkeys johtajille nyt ja tulevaisuudessa näkyy myös tutkimuksissa. Tuoreessa Johtajuusbarometrissa (TYÖ2030), jossa myös LAB oli mukana, kuuntelutaidot, avoimuus ja empatia korostuivat johtajan tärkeinä ominaisuuksina. Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista uskoo, että tulevaisuudessa johtajan keskeisin tehtävä on varmistaa työntekijöiden välisen verkostoitumisen ja yhteistyön sujuvuus. Suurin haaste johtamiselle on vastaajien mukaan tällä hetkellä huono työilmapiiri ja tiimihenki. Työilmapiirillä olikin tutkimuksen mukaan jopa suurempi vaikutus motivaatioon kuin palkalla. Vastanneista 45 % vastasi motivoivimman asian olevan mukavat työkaverit ja hyvä ilmapiiri; 33 % vastaajista nosti kärkeen kilpailukykyisen ja hyvän palkan. (Nuorkauppakamarit 2024)

Kulttuurienvälisen osaamisen kehittäminen

Vuorovaikutustaidoista ja kulttuurienvälisistä taidoista onkin siis tullut olennainen osa portfoliotamme. Voimme onneksi kaikki oppia niissä paremmiksi. Mieli ry (2024) kuvaa verkkosivuillaan vuorovaikutustaitojen olevan taito ja halu jakaa ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia muiden kanssa ja tehdä yhteistyötä. Keskeistä on vastavuoroisuus ja molemminpuolisuus. Vuorovaikutustaitoja voi opetella vaikkapa tuttujen ihmisten kanssa ja myös itsenäisesti pysähtymällä reflektoimaan, millä tavalla itse ja muut toimivat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (Nyyti ry 2024).

Kulttuurienvälinen osaaminen on puolestaan kyky kommunikoida ja toimia tehokkaasti yli kulttuurirajojen ja rakentaa siltoja eri kulttuurien välille. Se on taito toimia välittäjänä erilaisten merkitysrakenteiden ja päätöksentekoperusteiden välillä. Kulttuurisen osaamisen perustana on hyvä kyky ottaa huomioon oma tilanne ja mieliala sekä ympäristön tilanne ja ilmapiiri ja sopeutua niihin. Tähän tarvitaan tietoisuutta itsestä ja muista, tietoa muista kulttuureista, kulttuurienvälisiä taitoja ja ennen kaikkea avointa mieltä ja hyödyllistä asennetta niitä kohtaan. Kulttuurienvälinen osaaminen on pitkäaikaisen oppimisprosessin tulos, ja taito rakentuu kerroksittain kokemuksen myötä. (Clement 2013)

Kirjoittaja

Antti Välkky työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä projektisuunnittelijana sekä opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden alan uudistava johtaminen -YAMK-koulutuksessa.

Lähteet

Clement, U. 2013. (E)merging Differences. E-kirja. Heidelberg: Carl-Auer Verlag.

Elevate Digital. 2018. Two Person Listening to Woman Standing Beside Poster. Pexels. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/two-person-listening-to-woman-standing-beside-poster-1647919/

LAB. 2023. Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hybridityolla-muutoskyvykkyytta

Mieli ry. 2024. Vuorovaikutustaitoja voi oppia. Verkkosivu. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/vuorovaikutustaitoja-voi-oppia/

Nuorkauppakamarit. 2024. Johtajuuden työkalut. Verkkosivu. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa: https://nuorkauppakamarit.fi/johtajuudentyokalut/

Nyyti ry. 2024. Vuorovaikutustaidot. Verkkosivu. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/vuorovaikutustaidot/

TYÖ2030. 2024. Johtajuusbarometri 2024. Uutinen. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030/uutinen/tuoreen-johtajuusbarometrin-mukaan-suomalaiset-karttavat-johtotehtavia