Yhdistysten yhdistymisestä kaivataan ohjeistusta

Viime vuosina yhdistysten yhdistäminen on yleistynyt esimerkiksi kuntaliitosten myötä.  Usein yhdistymisessä haetaan myös kokoetua ja lisää voimavaroja toimintaan. Yhdistyslaissa ei kuitenkaan ole säännöksiä yhdistysten fuusiosta, toisin kuin muissa yhteisölaeissa, esimerkiksi säätiölaissa. Syynä lainsäädäntöjen väliseen eroon on yhteisöjen erilainen luonne, yhdistysten fuusioissa keskeisiä ovat jäsenyyteen ja sen siirtymiseen liittyvät seikat, muissa yhteisöissä taas tyypillisesti taloudelliset tekijät. Yhdistysfuusio toteutetaan yhdistyslain normaalien säännösten rajoissa. (Paasolainen 2013, 45; Halila & Tarasti 2017, 604–606.)

Lakimuutos selkeyttää toimintaa

Yhdistyslakiin on tulossa muutoksia vuoden 2023 alussa. Lainmuutoksen taustalla on kansalaisyhteiskunnan muutokset ja tavoitteena on helpottaa yhdistysten hallinnon ja toiminnan järjestämistä. Valmistelu käynnistyi, kun oikeusministeriö keväällä 2019 asetti Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmän sekä sille seurantaryhmän selvittämään yhdistyslain muuttamista ja kansalaistoimintaa koskevaa sääntelytarvetta.  Työryhmän luonnos hallituksen esitykseksi valmistui alkuvuodesta 2021 ja siitä järjestettiin sen jälkeen laaja lausuntokierros. (Eduskunta 2022.)

Hallituksen esityksessä 6.10.2022 mahdollistetaan yhdistyksille uusia keinoja hyödyntää toiminnassaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Laissa muun muassa sallittaisiin jäsen- ja liittoäänestys puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnassa sekä hallituksen päätökset kokousta pitämättä, esimerkiksi sähköpostitse. Myös jäsenasioissa – jäsenhakemuksen ja eroilmoituksen hyväksyminen – hallituksen päätösvallan voisi delegoida, jollei säännöissä määrätä toisin (nykyisen lain mukaan hallitus päättää jäsenten hyväksymisestä). Pienimmille yhdistyksille sallittaisiin yhdenkertainen, maksuperusteinen kirjanpito. (Eduskunta 2022.)

Ei lakiehdotusta yhdistysfuusiosta

Hallituksen esitys ei työryhmän luonnoksesta poiketen sisällä pykäliä yhdistysten yhdistymisestä. Osa luonnoksen ehdotuksista jäi pois, koska järjestelmämuutosten rahoitusta ei voitu varmistaa. (Eduskunta 2022.) Työryhmän seurantaryhmässä useat tahot pitivät luonnoksessa ehdotettuja yhdistysfuusiopykäliä liian monimutkaisina (Oikeusministeriö 2021).

Tarve yhdistymissäännöksille tai -ohjeistuksille on kuitenkin yhdistyskentällä tunnistettu. Tavallisesti yhdistysten yhdistämisestä laaditaan yhdistymissopimus, jolla voidaan sopia tärkeistä asioista. Yhdistystoimijat ovat kaivanneet esimerkiksi toimivia malleja sopimusten tekemiseen ja siirtymäkauden hallinnon ja yhdistysprosessin käytännön junailun hoitamiseen. Onnistuneessa yhdistymisprosessissa keskeistä on huolellinen valmistelu. Yhdistymiseen tarvitaan sekä yhdistysten hallitusten yhteinen näkemys että taho, jolla on resursseja prosessin eri osa-alueiden selvittämiseen, valmisteluun ja käytännön hoitamiseen. (Halla 2022.)

Lähteet

Eduskunta. 2022. Hallituksen esitys HE 200/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_200+2022.aspx

Halila, H. & Tarasti, L. 2017. Yhdistysoikeus. 5. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent Oy.

Halla, H. 2022. Yhdistysfuusio ja sen käytännön toteutus. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927673

Oikeusministeriö. 2021. Mietintöjä ja lausuntoja 2021:30. Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla – työryhmän mietintö, Lausuntotiivistelmä. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163552/OM_2021_30_ML.pdf?sequence=8&isAllowed=y

Paasolainen, S. 2013. Yhdistyksen elinkaari. Järvenpää: ProTaito.

qimono. 2017. Socha, A. Nuija, huutokauppa, laki, vasara. Pixabay. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nuija-huutokauppa-laki-vasara-2492011/