Ikääntyminen ei tarkoita fyysisen toimintakyvyn menettämistä, vaikka ikääntymiseen liittyy muutoksia, kuten toimivan solukon katoamista ja kehon hidastumista ja jäykistymistä (Terveyskylä 2025).
Fyysinen toimintakyky liittyy kehon rakenteisiin ja liikkumiseen, jotka mahdollistavat mieluisten asioiden tekemisen sekä henkilön itsenäisen liikkumisen ja askareista huolehtimisen (UKK-instituutti 2026a). Kun ikääntynyt pystyy toimimaan arjessaan itsenäisesti, osallistumaan yhteisönsä toimintaan ja harrastamaan mieluista liikuntaa, luo se vahvemman perustan myös mielenterveydelle.
Ikääntynyt ja mielenterveys
WHO (2025) määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa henkilö selviytyy kuormituksesta, tunnistaa kykynsä sekä kykenee osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Erilaiset ikääntymisen tuomat kehon fysiologiset muutokset, kuten rakenteiden rappeutuminen, voivat johtaa kotoa poistumisen ja liikunnan välttelyyn ja näin yhteiskunnasta eristäytymiseen. Nämä lisäävät masentuneisuuden ja epätoivotun yksinäisyyden riskiä, jotka ovat ikääntyneiden yleisimpiä mielenterveysongelmia.
Masennus lisää muistisairauksien ja sydän- ja aivoinfarktien riskiä. Yksinäisyys vaikuttaa heikentävästi toimintakykyyn ja sitä kautta itsenäiseen arjessa selviytymiseen. Pahimmillaan se aiheuttaa ahdistuneisuutta, mikä ilmenee esimerkiksi kaatumispelkona. (Mielenterveystalo.fi a; Mielenterveystalo.fi b.) Kaikesta edellä mainitusta voi kehittyä noidankehä, joka johtaa fyysisen aktiivisuuden ja sosiaalisten kontaktien vähenemiseen, mielialan laskuun, toiminta- ja liikkumiskyvyn alentumiseen ja lopulta suurentuneeseen kaatumisriskiin. (Pajala 2016, 60.)
Mielen hyvinvointi puolestaan on osa mielenterveyttä ja se kuvaa yksilön kokemusta omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Se rakentuu useista tekijöistä: toimivista ihmissuhteista, merkityksellisistä harrastuksista ja mielekkyyden kokemuksesta. (Suomen Mielenterveys ry 2025.)
Yhteisöllisen liikunnan positiiviset vaikutukset
Liikunnan vaikutukset mielen hyvinvointiin koetaan yksilöllisesti. Vaikutuksia voivat olla vireystilan kohoaminen, kognitiivisten toimintojen parantuminen, sosiaalisten suhteiden lisääntyminen sekä yleisesti myönteisten tunteiden kokeminen. (Husu 2026.)
Vella S. ym. (2023) toteuttaman konsensuslausuman mukaan yhteisöllinen liikunta ja sen mukana tuleva positiivinen vuorovaikutus lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, vahvistaa sosiaalista tukea ja ylläpitää motivaatiota liikkua. Voidaan todeta, että yhteisöllinen liikunta luo parhaimmillaan uusia ystävyyssuhteita yksinasuville ikääntyneille ja tukee fyysistä toimintakykyä, joka mahdollistaa mielekkään harrastuksen ylläpitämisen. Molemmat tekijät vaikuttavat positiivisesti henkilön mielen hyvinvointiin.
Kun liikutaan yhdessä, vaikutetaan kokonaisvaltaisesti toimintakykyyn. Fyysisten vaikutusten rinnalle nousevat myös sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset. Sosiaalinen aktiivisuus edistää aivoterveyttä ja ehkäisee masennusta sekä yksinäisyyttä. (UKK-instituutti 2026b.) Liikkuminen yhdessä muiden kanssa tarjoaa turvaa, kannustusta ja motivaatiota liikkua (Suomen seniorihoiva). Se luo myös positiivista kilpailuhenkisyyttä, mikä kannustaa parantamaan omaa liikuntasuoritusta (Creighton ym. 2022).
Näyttää siltä, että yhteisöllisyys, liikunnan lisääntyminen ja mielenterveyden kohoaminen toimivat vuorovaikutuksessa toisiaan vahvistaen. Kun liikunnasta tulee säännöllinen osa ikääntyneen arkea, myös fyysinen toimintakyky kohenee ja halu sitoutua yhteisölliseen liikuntaan vahvistuu.
Kuusisto ja Tolvanen (2026) tarkastelevat opinnäytetyössään yhteisöllisen liikunnan vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn. Opinnäytetyössä todetaan aiheesta löytyvän vielä vähän tutkimustietoa. Kyseinen aihe on ajankohtainen nyt ja tulevaisuudessa, joten sitä ja sen hyötyjä olisi hyvä tarkastella enemmän.
Kirjoittajat:
Sini Kuusisto on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeuttiopiskelija
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina
Lähteet
Creighton, R.M., Paradis, K.F., Blackburn, N.E. & Tully, M.A. 2022. Group-Based Physical Activity Interventions Targeting Enjoyment in Older Adults: A Systematic Review. Journal of Ageing and Longevity. Vol 2 (2), 113-129. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/jal2020011
Husu, P. 2026. Liikunta ja mielen hyvinvointi. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/liikkuminen-ja-hyvinvointi/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/
Kuusisto, S. Tolvanen, M. 2026. Yhdessä kotikulmilla –toiminta edistämässä ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä Opas arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052616826
Mielenterveystalo.fi a. Yksinäisyys ja ikääntyminen. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/yksinaisyys/yksinaisyys-ja-ikaantyminen
Mielenterveystalo.fi b. Ikääntyminen ja psyykkiset oireet. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/ikaantyminen-ja-psyykkiset-oireet
Pajala, S. 2016. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. Opas 16. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/cf3347ff-f69b-4669-9d47-8a49b5562206/content
RDNE Stock project. 2021. Yhteisöllisyys, liikuna, ikääntyneet. Pexels. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/elderly-woman-at-yoga-in-park-8172932/
Suomen Mielenterveys ry. 2025. Mielenterveyden käsi kuvaa mielen hyvinvointiin vaikuttavia arjen valintoja. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/mielenterveyden-kasi-kuvaa-mielen-hyvinvointiin-vaikuttavia-arjen-valintoja/
Suomen Seniorihoiva. Vanhusten liikunta auttaa hidastamaan ikääntymistä. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://suomenseniorihoiva.fi/tietopankki/liikunta/vanhusten-liikunta/
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2025. Osallisuuden edistäminen vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://stm.fi/osallisuuden-edistaminen
Terveyskylä. 2025. Mitä muutoksia ikääntymiseen liittyy? Video. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/laaketalo/laakkeiden-kayttaminen/laakkeet-ja-eri-elamantilanteet/laakkeet-ja-ikaantyminen/ikaantymismuutokset-ja-arki/mita-muutoksia-ikaantymiseen-liittyy
UKK-instituutti 2026a. Fyysisen toimintakyvyn määrittelyä. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/fyysinen-toimintakyky/fyysisen-toimintakyvyn-maarittelya/
UKK-instituutti. 2026b. Liikunta ja ikääntyminen. Viitattu 18.5.2026. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/
Vella, S.A., Aidman, E., Teychenne, M., Smith, J.J., Swann, C., Rosenbaum, S., White, R.L. & Lubans, D.R. 2023. Optimising the effects of physical activity on mental health and wellbeing: A joint consensus statement from Sports Medicine Australia and the Australian Psychological Society. Journal of Science and Medicine in Sport. Vol 26(2), 132-139. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.jsams.org/action/showPdf?pii=S1440-2440%2823%2900001-4 World Health Organization. 2025. Mental health. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response
