Pisa-tulosten mukaan suomalaiset nuoret ovat muihin OECD-maiden nuoriin verrattuna hyvin kiinnittyneitä kouluun. He pitävät koulunkäyntiä tärkeänä asiana ja ovat tyytyväisiä omaan elämäänsä. (Virtanen 2016, 60; Hiltunen ym. 2023, 105–106.) Lisääntyneet poissaolot koulusta ja nuorten pahoinvointi ovat silti kasvussa. Noin 2–3 prosentilla 13–17-vuotiaista nuorista on huolestuttava määrä koulupoissaoloja, mikä koetaan yhdeksi suurimmaksi haasteeksi yläkouluissa (Määttä ym. 2020, 17–18.)
On tärkeää kiinnittää huomiota koulupoissaolojen syihin sekä kehittää keinoja vahvistaa opiskelijoiden kouluun kiinnittymistä. Vuosina 2021–2023 toteutettiin valtakunnallinen Sitouttavan kouluyhteisötyön hanke SKY, jossa tutkittiin ja kehitettiin toimintamalleja koulupoissaolojen vähentämiseksi ja opiskelijoiden kouluun kiinnittymisen vahvistamiseksi. Mallissa painotetaan erityisesti koulun myönteisen toimintakulttuurin, yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön ja opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisen merkitystä. (Sergejeff 2023, 50–51.)
Aroalhon ja Löfbergin (2024) YAMK-opinnäytetyössä edistettiin yhteiskehittämisen keinoin Heinolan kaupungin Lyseonmäen koulun yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksissa painottuivat opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan toimiva vuorovaikutus ja opiskelijoiden osallisuuden tärkeys.
Kohtaaminen, kannustaminen ja osallisuus kulmakivinä
Yksi tärkeimmistä suojaavista tekijöistä kouluun kiinnittymisessä sekä positiivisen koulukuvan vahvistamisessa on opiskelijan ja opettajan toimiva vuorovaikutussuhde. Opiskelijat toivovat opettajilta aitoa kohtaamista ja välittämistä sekä tasa-arvoista kohtelua. (Virtanen 2016, 60; Ulmanen 2017, 75; Aroalho & Löfberg 2024, 62.) Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä voidaan vahvistaa opettajien omaa työotetta ja vuorovaikutustaitoja. Näin opettajat saavat vahvuutta ja varmuutta tukea opiskelijoiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. (Sergejeff 2023, 54.)
Positiivinen opiskeluympäristö edistää hyvinvointia, ryhmään kuulumisen ja itseluottamuksen tunnetta, opiskelumotivaatiota ja resilienssitaitoja sekä parhaimmillaan vähentää poissaoloja, kiusaamista, syrjintää ja mielenterveysongelmia. (Haravuori ym. 2017, 172). Opiskelijat toivovat saavansa oppitunneilla rakentavaa ja positiivista palautetta omasta työskentelystään, jotta he tulisivat tietoisemmiksi omista taidoistansa ja kehittämisen kohteistansa (Aroalho & Löfberg 2024, 64).
Osallisuuden avulla vahvistetaan opiskelijan kokemusta omasta merkityksellisyydestä ja kiinnitetään opiskelijoita kouluyhteisöön. Toteutuakseen osallisuus tarvitsee yhteisöllistä toimintakulttuuria, jossa jokainen aikuinen on sitoutunut vahvistamaan opiskelijoiden osallisuutta. (Perälä ym. 2015, 87.) Opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen on yksi yhteisöllisen opiskeluhuollon kulmakivistä (Sergejeff 2023, 50). Aroalhon ja Löfbergin (2024) opinnäytetyössä opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen nousi yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi Lyseonmäen koulun kouluhyvinvoinnin ja yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kehittämisessä.
Kirjoittajat
Taru Aroalho ja Saija Löfberg valmistuvat keväällä 2024 LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -tutkinnosta, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
Aroalho, T. & Löfberg, S. 2024. ”Kohtaamista, kuulemista, kannustamista ja osallisuutta”: yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kehittäminen Heinolan Lyseonmäen koulussa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 7.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404035643
Haravuori, H., Muinonen, E., Kanste, O. & Marttunen, M. 2017. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa: Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131873/URN_ISBN_978-952-302-722-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. 2023. Pisa 2022 ensituloksia. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165295/OKM_2023_49.pdf?sequence=4&isAllowed=y.
Manseok_Kim 2016. Juosta, hypätä, tyttö. Pixabay. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/juosta-hyp%C3%A4t%C3%A4-tytt%C3%B6-lapsi-hurraa-1321278/.
Määttä S., Pelkonen, J., Lehtisare, S. & Määttä, M. 2020. Kouluakäymättömyys Suomessa. Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekatsaus. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kouluakaymattomyys_suomessa_0.pdf.
Perälä, M-L., Hietanen-Peltola, M., Halme, M., Kanste, O., Pelkonen, M., Peltonen, H., Huurre, T., Pihkala, J.& Heiliö, P-M. 2015. Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126938/Monialainen_opiskeluhuolto_Opas36.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sergejeff, J. (toim.) 2023. Yhteisellä koulutiellä. Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:27. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165025/OKM_2023_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Ulmanen, S. 2017. Miten kiinnittyä kouluun? Oppilaiden näkökulma koulutyöhön kiinnittymisen haasteisiin. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
Virtanen, T. 2016. Student Engagement in Finnish Lower Secondary School. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/51563/978-951-39-6783-3_vaitos_2110_2016.pdf?sequence=5&isAllowed=y
