Yrittäjyysvalmiuksien ja suomen kielen vahvistamista verkkokurssilla

Kokoma – korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkeessa luodaan verkkokurssi itsenäiseen opiskeluun ja korkeakoulujen opettajien käyttöön. Koulutus tukee suomen kielen ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistumista.

Lähipäivässä orientoiduttiin verkko-opiskeluun ryhmässä

Kokoma-hankkeen toinen pilottikoulutus järjestettiin marraskuusta 2019 helmikuuhun 2020. Koulutukseen osallistui 38 opiskelijaa. Ensimmäinen pilottikoulutus järjestettiin keväällä 2019. Koulutukseen osallistumisen edellytyksenä olivat taitotaso A2.2 suomen kielessä, korkeakouluopintoja tai -tutkinto, laite, jolla voi opiskella verkossa ja verkkoyhteys. Toisella pilottikierroksella osallistujalta edellytettiin myös alustavaa liikeideaa.

Koulutus alkoi lähipäivällä Metropoliassa 4.11. Paikalle saapui 22 osallistujaa muun muassa Lahdesta, Turusta, Tampereelta, Savonlinnasta ja Helsingistä.  LUTin ja LABin tutkimusryhmä tutkii opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittymistä ja hankkeen vaikuttavuutta. Aloituspäivässä opiskelijoille tehtiin alkukysely. Etäyhteyksin aloituspäivään osallistui kymmenen opiskelijaa. Yksi opettaja osallistui päivään verkon kautta, joten hän oli valmiuksissa ohjaamaan etäosallistujia omana ryhmänään.

Kuva 1. Kokoman toisen pilottikoulutukseen osallistui 38 opiskelijaa. (Kuva: Anita Hartikainen)

Tavoitteet näkyville

Koulutus kesti 12 viikkoa. Maanantaiaamuisin Moodleen avautui viikon tavoite ja tehtävät. Tehtävät liittyivät sisällöiltään yrittäjyyteen ja yrittäjyysvalmiuksiin. Kieli oli helpohkoa, jotta kielenoppija pärjäisi kurssin sisältöjen ja uuden sanaston kanssa. Kielitaitotasoltaan toisen koulutuspilotin ryhmä oli edistynyt. Keskimäärin taso oli B1.1, joten suurin osa pystyi luovimaan vaikeatkin tehtävät läpi.

Kurssi koostui kolmesta neliviikkoisesta moduulista, joilla oli teemat ja tavoitteet. Kurssin tehtävät tukivat verkostoitumista, osaamista tai liiketoimintasuunnitelmaa, joka määriteltiin toisen pilottikoulutuksen päätyöksi.

Kuva 2. Melkein kaikilla koulutukseen osallistuvilla oli jo hyvä peruskielitaito sekä bisnesidea. (Kuva: Anita Hartikainen)

Ohjaus vaatii paljon resurssia

Monikulttuurisissa ryhmissä on tyypillistä, että ohjausta tarvitaan paljon, eikä yrittäjyys aiheena ole helpoimmasta päästä suomalaisillekaan. Eri maiden yrittäjyyskulttuurit ovat erilaisia kuin Suomessa, joten tiedon tarve on erilainen kuin suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla, jotka ovat oppineet yrittäjyysvalmiuksia läpi suomalaisen peruskoulun ja keskiasteen opintojen.

Kun koulutus järjestetään verkossa, on hyvin tärkeää, että opiskelijoita kannustetaan tekemään tehtäviä ja osallistumaan verkkotapaamisiin. Opettajilta vaaditaan uudenlaista paneutumista verkko-ohjaukseen ja vuorovaikutukseen. Kokomassa käytettiin viestimiseen sähköpostin lisäksi WhatsAppia. Verkkotapaamiset järjestettiin kaksi kertaa viikossa Zoom Cloud Meeting -ohjelmassa ja niistä muistutettiin aina puoli tuntia ennen tapaamisaikaa linkin kera. Tehtävien Moodle-ohjeistuksista kuvattiin usein tueksi video.

Verkko-ohjaukseen erikoistuneet suomen kielen opettajat LABista, sekä suomen kielen ja liiketalouden lehtorit Turun AMK:sta ja Xamkista vastasivat opetuksesta verkkotapaamisissa. Verkkotapaamisten suunnittelu, päivittäinen ohjaus, pikaviestintä sekä ohjeiden muotoilu olivat LABin verkko-ohjaajien vastuulla. Ryhmätapaamisten ohella aktiivisimmilla opiskelijoilla oli paljon kysyttävää ohjaajilta. Passiivisempia opiskelijoita ohjaajat kannustivat jatkamaan kurssilla ja osallistumaan opetukseen.

Kuva 3. Viimeisenä päivänä pohdittiin pienryhmissä, mitä koulutuksesta jäi käteen. (Kuva: Anita Hartikainen)

Lähipäivissä treeniä verkostoitumiseen, alueellisiin palveluihin ja hissipuheisiin

Aloituspäivän lisäksi kurssilla oli lähipäivä, kun moduuli vaihtui. Lähipäivissä ohjattiin opiskelijoiden liiketoimintasuunnitelmia. Toisen lähipäivän teemana 2.12. oli hissipuhe. Pitchausta harjoiteltiin suomeksi ensin videolle, sitten livenä. Kolmas lähipäivä 13.1. järjestettiin pienryhmäkaupungeissa Lahdessa, Helsingissä ja Turussa. Teemana olivat alueelliset palvelut, kuten tilitoimistot, yrittäjän vakuutukset ja uusyrityskeskukset. Lopetuspäivässä Lahdessa 7.2. opiskelijat antoivat palautetta kurssista, tutkijat teettivät loppukyselyn ja puhuttiin raportoinnista sekä kirjoitustaidon tärkeydestä Suomessa. Pienryhmissä keskusteltiin, mikä tilanne opiskelijalla tällä hetkellä on, mitä kurssilla opittiin ja varmistetiin, että jokainen tietää, mistä kurssin jälkeen saa omaan tilanteeseen sopivaa ohjausta matkalla kohti yrittäjyyttä.

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Anita Hartikainen toimii projektipäällikkönä Kokoma-hankkeessa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.