Yrittäjyyttä nuorille

MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke pyrkii yhtenä tavoitteistaan kertomaan pienten kehyskuntien nuorille yrittäjyyden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Tämän toivotaan herättelevän nuoria miettimään myös tulevaisuuden mahdollisuuksia omassa kotikunnassa tai Etelä-Karjalassa. (LAB 2025.)

Viimeisin yrittäjyyspäivä MAMIKSAn pitämänä oli 5.9.2025 yrittäjän päivänä Saimaanharjun koulun yhdeksäsluokkalaisille. Yhdeksäsluokkalaiset eivät ole vielä ehkä uraansa valitsemassa, niin herättely mahdollisuuksiin tehdä esimerkiksi kesätöitä yrittäjämäisesti voi antaa suuntaa tulevaisuudelle.

Alkuun oppilaat jaettiin 2–3 henkilön ryhmiin, joista jokainen haki herättelykuvan itselleen. Kuvina voi toimia mitä vaan, ja niiden tarkoitus on vain herättää mielikuvitusta. Tässä välissä käytiin läpi perustietoja kotipaikkakunnasta ja Etelä-Karjalasta konkreettisen kartan avulla. Monelle nuorelle voi tulla yllätyksenä, kuinka iso alue Etelä-Karjala on ja mitkä kaikki kaupungit ja kunnat siihen kuuluvat.

Sen jälkeen ryhmät saivat alkaa ideoida kuvan avulla ihan mitä vain yritysideaa. Tarkoitus oli päästää innovoiva mieli valloilleen ja listata paperille hullujakin ideoita, tässä ei ollut tarkoitus yrittääkään miettiä mitään realiteetteja, kuinka mahdollista ideaa olisi toteuttaa.

Ylpeyttä ja itsetuntoa yrittäjyydestä

Vuonna 2023 Suomessa on ollut 580 048 yritystä, joista 96,5 % on alle 10 henkilön yrityksiä (Tilastokeskus 2025). Heikkisen (2018) mukaan pienyrittäjät ovat ylpeitä työstään ja kokevat sen merkitykselliseksi. Positiivisen psykologian tarkoituksena on löytää vahvuudet ja parhaat puolet yksilöstä, jolla voidaan parantaa omaa sekä työyhteisön hyvinvointia.

Tässä vaiheessa puhuttiin nuorille yrittäjyyden syntymisestä: kuinka ensin syntyy idea joko omasta päästä tai suvun avulla. Perheyritykset ovatkin usein pienyrityksiä, jotka tavallaan voivat periytyä vanhemmilta lapsille. Tärkeä idean synnyttäjä on myös esimerkiksi oma erityisosaaminen vaikkapa harrastuksen kautta.

Nuorilta kysyttiin myös kolmea sanaa, millaisia ominaisuuksia he itse liittävät mielikuvissaan tulevaisuuden yrittäjyyteen. Negatiivisiakin sanoja nousi, mutta oli ilo huomata sellaisia ominaisuuksia kuin ideointikyky, vastuullisuus ja sosiaalisuus. Nuorten sanoja läpikäydessä keskustelimme samalla, kuinka näitä ominaisuuksia voi hankkia tai vahvistaa vai pitääkö niiden olla sisäsyntyisiä.

Annoimme oppilaille esimerkkejä nuorista yrittäjistä, jotka ovat aloittaneet pienestä yrittämisen, joka on kuin vahingossa paisunut suureksi. Hyvä esimerkki on nyt jo 25-vuotias Juho, joka 15-vuotiaana ei saanut kesätöitä. Hän päätti mennä 4H-yrityskurssille ja perustaa Piha-apuri yrityksen, jossa teki kesätöitä opiskelujen ajan, ja yritys toimii edelleen. (Matson-Mäkelä 2019.) Nuorten päätös lähteä yrittäjäksi onkin usein halu ratkaista ongelma, kuten työpaikan saaminen, nuoret eivät usein halua enää ensisijaisesti rahaa, vaan toteuttaa unelmiaan ja itseään. (Oulun yliopisto 2024.)

Tässä vaiheessa otettiin esiin alun innovointilaput ja alettiin jatkojalostaa ideaa  miettimällä muun muassa, kuka ostaisi tuotetta/palvelua ja miten sitä myytäisiin. Sosiaalinen media nosti päätään markkinointikeinona nuorten esityksissä.

Kipinäraha vauhdittamassa alkua

Harmillisesti päällekkäisyyksien vuoksi emme saaneet mukaan 4H-yhdistyksestä emmekä Leader Länsi-Saimaasta ketään kertomaan heidän tarjoamistaan avuista nuorille yrittäjille. Onneksi kuitenkin olemme heidän kanssaan kiertäneet aiemmin, joten pystyimme kertomaan muun muassa Kipinärahasta. Kipinärahalla nuori voi ostaa vaikkapa ruohonleikkurin ja ruveta kesätyökseen leikkaamaan ruohoa. Rahoitusta on helppo hakea, ja sitä voivat hakea 13–28-vuotiaat aina 500 euroon saakka.

Nuoret otettiin luokkakunnittain paikalle, ja jokaisen luokan kanssa työskentelimme 1,5 tuntia. Sanapilvi on yhteenveto kaikkien luokkien vastauksista. Pyysimme myös palautetta päivästä. Uusia ajatuksia sanoi saaneensa 67 % vastaajista, ja saimme kouluarvosanaksi 8,5. Vapaita palautteita saimme kaksi, joissa molemmissa kiitettiin päivästä ja kerrottiin sen olleen hyödyllinen.

Lähteet

Heikkinen, J. 2018. Yrittäjät työn imussa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Viitattu 9.9.2025. Saatavissa https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/9eed75dd-9608-48e4-8359-32265874edd1/content

LAB. 2025. MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Matson-Mäkelä, K. 2019. Juho Urhemaa oli vain 15-vuotias, kun hän aloitti yrittäjänä ─ kaikki alkoi turhautumisesta. Yle. Viitattu 9.9.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/3-10939103

Oulun yliopisto.2024. Nuorten päätöksestä lähteä yrittäjäksi vaikuttaa yhä useammin halu ratkaista ongelmia. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa https://www.oulu.fi/fi/uutiset/nuorten-paatoksessa-lahtea-yrittajaksi-vaikuttaa-yha-useammin-halu-ratkaista-ongelmia

Tilastokeskus. 2025. Suomi lukuina. Yritykset. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html